Tämä sivu on ohjesivu
Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -oppaan kolmas päivitetty versio julkaistiin kesällä 2021. Aikaisemat versiot ja niissä tehtyjen muutosten vertailu edelliseen versioon on talletettu oppaan Palaute ja versiot -sivulle, josta löytyy myös oppaan uusimman version pdf-tuloste. Erityisesti tämän oppaan pdf-tulosteen muodostaminen sivuston painikkeilla vie aikaa useita minuutteja suuresta kuvamäärästä johtuen.
Asuinrakennuksia ovat esimerkiksi omakotitalot, rivitalot, kerrostalot, tuetun asumisen rakennukset ja senioriasuntotalot. Tapauskohtaisesti otetaan huomioon asukkaiden liikuntarajoitteet. Asuintalon käyttöullakko erotetaan yleensä omaksi palo-osastokseen. Samoin erotetaan ullakon tasolla oleva hissin konehuone, ilmanvaihtokonehuone, saunatilat tai vastaavat tilat muusta ullakosta.
Perustusten kuivatusvedellä tarkoitetaan maahan imeytynyttä vettä, joka johdetaan viemäriin tai muuhun purkupaikkaan rakennuksen pohjan ja perustusten kuivattamiseksi.
Kosteusteknisen toimivuuden asetuksen mukaan rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. Hulevesiä tontilla imeytettäessä on huolehdittava siitä, että vesi ei johdu imeytyspaikasta rakennuksen perustuksiin.
Vedet rännikaivoista johdetaan hulevesiviemäriin.
Asetustekstin mukaan sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkastettava. Vesivuotojen välttämiseksi sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkistettava kulloinkin sopivalla tavalla. Työvaiheen vastuuhenkilö, joka tekee merkinnän tarkastusasiakirjaan, nimetään LVI-aloittamiskokouksessa.
Hulevesilaitteisto tulisi sijoittaa kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti ja siten että viemäri ei aiheuta melua. Akustisten suureiden tavoitearvoja on esitetty Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristöstä ja Sisäilmastoluokitus 2018:ssa. Rakennuttaja valitsee sisäilmaston tavoitearvot, kuten LVIS-laitteiden äänitason, yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa.
Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvää sade- tai sulamisvettä.
Huleveden poisto kiinteistön alueelta järjestetään hyvin toimivalla tavalla ja niin, ettei siitä aiheudu vahingon- tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa.
Puhdistusaukot sijoitetaan taulukon 34.1 mukaisesti.
Jätevesilaitteisto tehdään niin, että erottumista tapahtuu vain erottimessa. Erotinjärjestelmä koostuu erottimesta, lietteenpidättimestä ja näytteenottopisteestä. Kiinteä aine kuten liete, lieju, hiekka tai sora laskeutuu lietteenpidättimeen, ja se voi olla erillinen yksikkö tai erotuskammion yhteydessä.
Rasvanerottimien, joilla erotetaan kasvi- ja eläinperäiset rasvat ja öljyt jätevedestä painovoiman avulla ja ilman ulkoista voimanlähdettä, on oltava harmonisoidun tuotestandardin SFS-EN 1825-1 mukaisia.
Ulkopuoliset ja pohjalaatan alle jäävät viemärit on syytä tarkastaa sisäpuolisella kuvauksella. Ulkopuoliset viemärit on hyvä tarkastaa uudestaan ennen lopullisen piha-alueen katemateriaalin asentamista työmaan aikaisten painumien havaitsemiseksi.
Pohjavesialueella oleva paineviemäri asennetaan suojaputkeen tai muuten huolehditaan mahdollisten vuotojen havaittavuudesta saastuvuuden riskin minimoimiseksi.
Maanvaraisen, ei-kantavan alapohjan alle tulevat viemärit asennetaan yleensä alapohjan tasaussorakerrokseen. Tällöin viemäri ei tarvitse eristystä eikä kannatusta, vaan viemäri asennetaan tasaussorakerroksen oikeaan kaltevuuteen tehdylle asennusalustalle.