35 Hulevesijärjestelmän suunnittelu

latest change 10.06.2019, version id 4021, change: Edited by juhani.hyvarinen.
Asetusteksti 

Pää- ja erityissuunnittelijan on  tehtäviensä mukaisesti suunniteltava hulevesijärjestelmä niin, että ensisijainen ratkaisu hulevesien poistamiseksi on niiden viivyttäminen ja imeyttäminen kiinteistöllä. Jos hulevesien imeyttäminen ei ole maaperän ominaisuuksien vuoksi mahdollista, kiinteistöllä on oltava hulevesilaitteisto, jonka kautta hulevedet virtaavat avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin. Hulevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä.

Hulevesilaitteiston mitoituksen on oltava sellainen, että viemäriin johdettava mitoitussadetta vastaava virtaama ei aiheuta viemärin tulvimista.

 

Opastava teksti 

35.1 Yleistä

Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvää sade- tai sulamisvettä.

Huleveden poisto kiinteistön alueelta järjestetään hyvin toimivalla tavalla ja niin, ettei siitä aiheudu vahingon- tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa.

Kiinteistön alueella olevat pinnat, joihin hulevesi ei pysty imeytymään ja joilta ei muulla tavalla voida johtaa hulevesiä pois, varustetaan hulevesien keräysjärjestelmällä kuten esim. sadevesikaivolla, rännikaivolla, kattokaivolla, tms. Monesti näihin liittyy tarvittavien pinnankallistusten rakentaminen.

Kerääntyneen huleveden poisjohtamiseksi ensisijaisena ratkaisuna asetuksessa on mainittu hulevesien imeyttäminen tai viivyttäminen kiinteistöllä. Toissijainen ratkaisu on johtaminen vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.

Hulevesijärjestelmään ei saa johtaa ympäristölle tai viemärin toiminnalle haitallisia aineita, koska hulevedet johdetaan normaalisti vesistöihin tai ne kulkeutuvat pohjavesiin.

Vesilaitos ilmoittaa hulevesiviemärin padotuskorkeuden. Muutoin hulevesiviemäröinnissä padotuskorkeutena pidetään yleensä kadun pintaa +100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Kiinteistökohtaisessa hulevesisuunnittelussa on hyvä varautua ainakin padotuskorkeuden mukaiseen hulevesiverkoston padotukseen. Viivytys- ja imeytysratkaisuja käytettäessä hulevesijärjestelmä on hyvä varustaa ylivuotoratkaisulla, jolloin hulevedet voidaan johtaa hallitusti tilanteissa, joissa varsinaisen hulevesijärjestelmän mitoitus on ylittynyt.

Johtamisessa avo-ojiin tai luonnon vesistöihin on huomioitava, kuinka korkealle veden pinta niissä voi nousta ja suunnitella kiinteistökohtaiset ratkaisut sen  mukaisesti.

 

35.2 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet

Asetuksessa esiin nostettu hulevesien käsittely on asiana uusi verrattuna esimerkiksi vanhaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaan rakentamismääräykseen D1. Koska asetus painottaa uudenlaista näkökulmaa hulevesien käsittelyyn, on tähän kohtaan haettu opastavaa tekstiä vuonna 2012 julkaistusta kuntalliiton hulevesioppaasta. Lainsäädännön tasolla hulevesistä on kirjoitettu esim. Maankäyttö ja rakennuslaissa.

Kohdan 35 lakiviitteitä ovat:

  • Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999, erityisesti luku 13a (2014), Hulevesiä koskevat erityiset säännökset
  • Vesihuoltolaki 119/2001, erityisesti luku 3a (2014), Huleveden viemäröinnin järjestäminen ja hoitaminen

Kuntaliitto on julkaissut hulevesioppaan vuonna 2012 ja se on helposti netissä luettavissa. Lisäksi Kuntaliitto on vuonna 2017 julkaissut Hulevesioppaan liitteen Hulevesioppaan päivitetyt luvut lainsäädännön muutosten osalta.

Kuntaliiton nykyinen ohje on tehty vesilaitosten järjestelmien näkökulmasta, eikä se siten kaikilta osin sovellu kiinteistökohtaisiin järjestelmiin. Seuraavassa on kuitenkin lainattu Hulevesiopasta, mutta on muistettava Hulevesioppaan alkuperäinen käyttötarkoitus kunnallisiin tai laajempiin järjestelmiin. Lainaukset on merkitty kursiivilla ja sisennettynä.

 

Yleiset periaatteet

Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on taajamien kuivatus ja taajamatulvien torjunta, pohja- ja pintavesien suojelu sekä myötävaikuttaminen vesien hyvän tilan saavuttamisek­si. Rakennetuilla alueilla hydrologia muuttuu aina luonnontilaisesta, sillä rakentaminen li­sää väistämättä vettä läpäisemättömiä pintoja. Hulevesien hallinnalla tulisi luoda edellytykset taajamavesien virtaamien tasoittamiselle mm. hulevesiä imeyttämällä ja viivyttämällä. Tämä tulee entistä tärkeämmäk­si ilmastonmuutoksen myötä.

Hulevesien muodostumisen estäminen ja määrän vähentäminen

Hulevesien vähentäminen on tärkein osa hulevesien hallintaa. Ainoastaan rajoittamal­la hulevesien muodostumista (rakennettujen pintojen määrää pienentämällä), imeyttämällä muodostuneita hulevesiä tai haihduttamalla niitä kasvillisuuden avulla huleveden kokonais­määrää voidaan vähentää ja siirtää hulevettä pintavalunnasta osaksi maa- ja pohjavettä tai ilmakehän vettä.

Hyvällä suunnittelulla voidaan ehkäis­tä hulevesien muodostumista ilman erillisten hulevesirakenteiden toteuttamista tai erillisiä aluevarauksia. Tällaisia keinoja tonteilla ovat esimerkiksi luontaisen kasvillisuuden säilyttä­minen ja tasaamisen minimointi sekä päällystettyjen pintojen minimointi esimerkiksi jär­jestämällä pysäköinti useaan tasoon.

Hulevesien hallinnan kannalta ensisijaisen tärkeitä ovat syntypaikalla tehtävät toimenpi­teet, joilla ehkäistään hulevesien muodostu­mista esimerkiksi viherkattojen tai kattopuutarhojen avulla, hyödyntämällä paikallisesti kattovesiä ja imeyttämällä hulevesiä syntypaikallaan. Imeyttämistä voidaan yksinkertaisimmillaan edistää jättämällä piha-alueita päällystämättä ja käyttämällä läpäiseviä päällysteitä. Varsinaiset imeytysrakenteet voivat vaihdel­la yksinkertaisista kivipesistä, sorasaarroista ja muista imeytyspainanteista ja -kaivoista maanalaisiin imeytyskenttiin ja jopa tehdasvalmisteisiin järjestelmiin. Imeytettäessä on varmistettava, ettei rikota pohjaveden pilaamiskieltoa.

Hulevesien imeyttäminen maaperään

Imeyttämisen tulisi olla ensisijainen hulevesien hallinnan toimenpide hulevesien synnyn ehkäisemisen jälkeen, koska se on tehokkain tapa vähentää jo muodostuneen huleveden ko­konaismäärää.

Vaikka imeytyminen vähentää huleveden määrää, imeytysjärjestelmät eivät koskaan voi olla niin tehokkaita, että niillä voitaisiin hallita rankkasateiden hulevesiä sellaisenaan.

Imeytysmenetelmien toimivuutta suurten hulevesimäärien hallinnassa voidaan parantaa yhdistämällä imeytysjärjestelmiin viivytystilavuutta.

Te­hokas imeyttäminen edellyttää maaperältä vähintään kohtalaista vedenläpäisevyyttä. Imeytysratkaisujen on sijaittava riittävän kaukana rakennuksien perustuksista.

Hulevesien viivyttäminen ja käsittely

Huleveden viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tar­koituksena on varastoida menetelmään johdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen. Viivytysmenetelmät voidaan karke­asti luokitella kosteikkoihin, lammikoihin, painanteisiin sekä rakennettuihin altaisiin ja kaivantoihin. Kosteikoissa, lammikoissa ja altaissa on tyypillisesti pysyvä vesipinta, kun taas painanteet ja kaivannot kuivuvat sadetapahtumien välissä.

Erityisen tärkeää hulevesien viivyttäminen ennen niiden johtamista viemäriin on alueil­la, joissa muodostuu suuria hulevesivirtaamia. Tällaisia ovat laajat teollisuus- ja työpaikka-alueet, liike- ja logistiikkakeskukset sekä hallit, joissa on laajoja kattopintoja tai päällystettyjä kenttiä. Tällaisissa kohteissa voidaan jaotella hulevedet jakeisiin: puhtaammat kattovedet voidaan useammin imeyttää, kun taas pysäköintialueiden ja logistiikkapihojen hulevedet joudutaan todennäköisesti käsittelemään en­nen imeytystä tai johtamaan hulevesijärjestelmään viivytettyinä.

Maan pinnassa olevat avoimet hulevesijärjestelmät kykenevät vastaanottamaan suuria­kin virtaamia, ja veden virtausta on mahdollis­ta viivyttää painanteissa, avouomissa, altaissa, lammikoissa ja kosteikoissa. Lisäksi hulevesien laadulliseen hallintaan tähtäävät rakenteet - esimerkiksi suodatus, altaat, lammikot ja kosteikot - myös viivyttävät hulevesiä merkittä­västi. (Maanpäälliset suuren mittakaavan hulevesijärjestelmät, kuten kosteikot, lammikot, yms., eivät yleensä ole kiinteistön sisäisiä hulevesiratkaisuja.)

Suurin osa hulevesien kuljettamista haitta-aineista on sitoutuneena kiintoaineeseen. Tä­män takia näiden haitta-aineiden poistaminen on suhteellisen helppoa esimerkiksi laskeuttamalla ja suodattamalla (kiinteistöjen tasolla esimerkiksi hiekan- ja lietteenerottimet.) Pohjaveden kannalta tavallisin haitta-aine, joka on liukoisessa muo­dossa eikä pidäty suodattimeen tai maape­rään, on liukkauden torjunnassa käytetty suo­la eli natriumkloridi. Viivytysmenetelmiin usein liittyvä kasvillisuus lisää puhdistusvaikutusta sitomalla itseensä huleveden kuljettamia ra­vinteita.

Hulevesien johtaminen avoimissa järjestelmissä

Avoimia hulevesien johtamismenetelmiä ovat avo-ojat, purot, viherpainanteet, kourut, ka­navat ja muut avouomavirtaukseen perustu­vat johtamismenetelmät. Avoimien menetel­mien tarkoituksena on johtaa hulevettä siten, että virtaama hidastuu ja epäpuhtauksien las­keutuminen ja imeytyminen mahdollistuu. Virtaaman hidastumista, imeytymistä ja puhdistumista voidaan tehostaa johtamisreittien kasvillisuudella, pienellä pituuskaltevuudella ja riittävällä pituudella.

Hulevesien määrällisen ja laadullisen hallin­nan kannalta paras tapa hulevesien keräämi­seen ja johtamiseen on avoin kuivatusjärjestelmä, joka muodostuu painanteista, avo-ojista ja tarvittavilta osin rummuista ja hulevesiviemäriosuuksista.

Hulevesien johtaminen maan pinnalla so­veltuu etenkin alueille, joilla maankäyttö ja rakentaminen on suhteellisen väljää. Pienil­lä valuma-alueilla - esimerkiksi yksittäisten kiinteistöjen ja tonttien alueella - pintajärjestelmiä voidaan käyttää myös tiiviisti rakenne­tuissa kohteissa. Laajempia valuma-alueita palvelevat pintajärjestelmät edellyttävät aina tilavarausta kiinteistöön kuuluvalta viheralueelta, katualueelta tai yleiseltä alueelta.

Hulevesien johtaminen putkijärjestelmissä

Hulevesiviemäröinti pyritään järjestämään painovoimaisesti luonnollisia valumareittejä mukaillen ja luonnolliset valuma-aluerajat huomioon ottaen. Vaikka luonnonmukaisia valumareittejä noudatettaisiin, hydrologisen kier­ron kannalta viemäröinti on kaukana luon­nonmukaisesta menetelmästä. Viemäröinti ei mahdollista hulevesien imeytymistä maa­perään, minkä lisäksi se johtaa hulevedet lii­an nopeasti ja käsittelemättöminä purkuvesiin. Tämä aiheuttaa suuria virtaamavaihteluita, rantavyöhykkeen eroosiota ja heikentää ve­sien tilaa. Erilaisin hulevesien hallintamenetelmin hulevesiviemäriverkoston mitoitusta voidaan pienentää, tulvimisherkkyyttä vähen­tää ja purkuvesistön kuormitusta vähentää. Uusista hulevesien hallintamenetelmistä huo­limatta maanalaisia putkijärjestelmiä tarvitaan edelleen osana hulevesien hallinnan kokonaisratkaisua.

35.3 Suunnittelussa huomioitavaa

Hulevesijärjestelmien suunnittelu vaatii eri alojen ammattilaisten tai erityissuunnittelijoiden osaamista ja yhteistyötä. Tyypillisesti mukana voivat olla pääsuunnittelija-arkkitehti, geosuunnittelija, rakennesuunnittelija ja LVI-suunnittelija.

Rakennus tulisi suunnitella siten, että hulevesien poisjohtaminen otetaan huomioon sekä arkkitehtisuunnittelussa että korkeusasemissa. Esim. kattomuodoilla vaikutetaan siihen, miten kattovedet voidaan kerätä ja johtaa haluttuun suuntaan jo räystäskorkeudella. Räystäskourujen kallistuksilla voidaan ohjata vesiä tavoitteen mukaiseen suuntaan, esim. ylärinteeseen, jolloin imeytykselle omalla tontilla jää enemmän etäisyyttä hulevesijärjestelmään osoitetun liittymispaikan suuntaan. Maanpinnan materiaalit ym. on valittava siten, että tontilla on riittävästi imeytyspintaa. Uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota perustusten alapinnan ja kunnan hulevesijärjestelmän keskinäisiin korkeuseroihin.

Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta ja tällä tavalla parantaa toimintavarmuutta ja vähentää energiankulutusta. Pumppaus on sähköstä riippuvaista ja sisältää riskin sekä sähkönsaatavuuden että toimintavarmuuden osalta. Vanhoja kiinteistöjä ei tule pakottaa sellaisiin muutostöihin, jotka lisäisivät niiden riippuvuutta sähköstä perustusten kuivatusvesien osalta. Sähkön kulutuksen lisääminen ei myöskään ole ympäristötavoitteiden mukaista.

Ojia on toiminnallisesti hyvin erilaisia esim. sen mukaan sijaitsevatko ne tasamaalla vai rinteessä, ja jos rinteessä niin ovatko ne rinteen suuntaan vai poikittain. Poikittain rinteeseen valuvat vedet ovat herkkiä ylivuodolle. Ojat ovat yleensä myös naapurinkin asia, ja suunniteltaessa hulevesien johtamista ojiin on huomioitava naapurikiinteistöt ja pyrittävä yhteistyössä kaikille sopivaan ratkaisuun. Ojien purkupaikat täytyy arvioida.

35.4 Hulevesien johtaminen, imeyttäminen ja viivyttäminen

Hulevesien vähentämisperiaatteen mukaan kerätyt hulevedet pyritään imeyttämään maaperään. Mikäli tämä ei ole mahdollista, hulevedet johdetaan avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin kiinteistöllä tapahtuvan viivytyksen jälkeen. Hulevesien johtamisessa on huomioitava paikalliset määräykset esim. asemakaavassa sekä mahdolliset vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan ohjeet. Jos kiinteistö sijaitsee kunnan järjestämällä hulevesiviemärin toiminta-alueella, on sillä vesihuoltolain mukaan liittymisvelvollisuus hulevesiviemäriin ellei liittymisvelvollisuudesta ole haettu vapautusta. Vapautuksen hakuprosessista on syytä kysyä rakennusvalvonnalta neuvoa oikean menettelytavan löytämiseksi hyvissä ajoin ennen rakennusluvan hakemista.

Hulevesien imeytys- tai viivytysrakenteisiin on tehtävä ylivuoto, jonka kautta tulvivat vedet ohjautuvat hallitulle tulvareitille.

Imeytettäessä hulevettä maaperään on huolehdittava siitä, ettei aiheudu haitallista jäätymistä, tulvimista, kosteusvaurioita tai muita haittoja.

Hulevedet tulee imeyttää maaperään riittävän etäällä rakennuksesta. Imeyttämisessä on huomioitava rakennuspaikan maaperän ominaisuudet, rakennusten perustamistapa, mahdollisten maanalaisten rakenteiden vesitiiviys ja imeytyspaikan etäisyys rakenteista. Tarvittaessa on käytettävä geosuunnittelijan asiantuntemusta. On vältettävä sellaista tilannetta, jossa hulevedet joutuisivat imeytyksestä perustusten kuivatusjärjestelmään. Tiiviisti rakennetuissa taajamissa on mahdollista, että imeyttäminen ei edellä mainituista syistä ole ensisijainen hulevesien poistotapa.

Mahdollinen pelastustie on huomioitava imeytys- ja viivytysrakenteiden suunnittelussa.

Kiinteistön hulevedet voidaan yleensä johtaa vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon imeytyksen ja/tai viivytyksen jälkeen. Liittymisessä noudatetaan vesihuoltolaitoksen antamia ohjeita (liitospaikka, liitoskorkeus, jne.).

Viivytyskennot tai -putkistot tulee varustaa tarkastus-/puhdistusyhteillä.

35.5 Hulevesien johtaminen sekavesiviemäriin

Jos muuta mahdollisuutta hulevesien johtamiseksi ei ole, voidaan hulevedet johtaa vesihuoltolaitoksen luvalla sekavesiviemäriin. Jos kiinteistöllä on jätevesien pienpuhdistamo, hule- ja jätevedet yhdistetään vasta puhdistamon jälkeen.

Yleissääntönä sekavesiviemäriin yhdistämisessä on, että jäte- ja hulevesiviemäri yhdistetään lähellä tontin rajaa sijaitsevassa tarkastuskaivossa, ja tästä johdetaan yhdysputki vesihuoltolaitoksen sekavesiviemäriin.

Hulevesiä ei tule johtaa ainoastaan jätevesiä palvelevaan viemäriin. 

35.6 Hulevesiviemäreiden mitoitus (johtamisjärjestelmien mitoitusvirtaama)

Hulevesilaitteisto pyritään mitoittamaan siten, että viemäriin johdettava mitoitussadetta vastaava virtaama ei aiheuta viemärin tulvimista.

Mitoitussateen ylittävä rankkasade voi aiheuttaa hulevesiviemärin padotuksen, ja padotukseen tulisi varautua jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Tulisi välttää rakentamista ympäröivien maanpintojen korkeutta matalampaan korkeuteen tai herkästi tulvivalle alueelle tai tiedostaa ja huomioida riskit jo rakentamisvaiheessa. Kattosadevesien padottamiseen voidaan varautua ulosheittäjillä. Rakennuksen sisäinen hulevesiputkisto on tehtävä tiiviiksi ja padotuspaineen kestäväksi.

Viettoviemärinä toimivan hulevesiviemärin mitoitusohjeet esitetään esimerkissä Sadevesilaitteiston mitoitus. Koska käsinlaskentaan liittyy useita epävarmuuksia, valitaan putkikooksi nomogrammin osoittamaa teoreettista johtokokoa seuraava isompi dimensio tai kasvatetaan kaltevuutta.

Sadevesilaitteiston mitoitus -esimerkin osalta on tunnistettu uusimistarve, mutta uusi mitoitusohje ei ehtinyt ensimmäisenä julkaistavaan luonnokseen. Kokemuksenkin perusteella rankkasateiden intensiteetti on kasvanut, ja mitoitussateen arvoa 0,015 l/s,m2 ollaan nostamassa ylöspäin. (Viittaus uuteen mitoitusoppaaseen lisätään tähän oppaan julkaisemisen jälkeen.)

35.7 Hulevesien imeytyksen ja viivytyksen mitoittaminen (tilavuus imeytys- ja viivytysjärjestelmissä)

Edellisen kohdan johtamisjärjestelmien - putkiviemäreiden, kanavien, painanteiden, avo-ojien jne. - mitoitusperusteena on hetkellinen virtaama, joka on riippuvainen sateen rankkuudesta. Mitoitusperusteena on suhteellisen lyhyt rankkasade.

Hulevesien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden mitoitusperuste on hulevesien määrä eli tilavuus, joka on riippu­vainen sademäärästä ja ajasta. Hulevesijärjestelmien suunnitte­lussa tarvitaan usein sekä mitoitusvirtaaman että tilavuuden määrittämistä, koska niissä on yleensä sekä johtamiseen että varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettuja osia. Varastosäiliöiden tms. tilavuuden määrittämisessä käytettävä mitoitussade on yleensä kestoltaan pidempi, mutta sateen intensiteetti taas pidemmästä mitoitusajasta johtuen alhaisempi kuin putkiston mitoituksessa käytetty hetkellinen rankkasade.

Hulevesien hallinnan suunnitteluperusteet voidaan kirjata hulevesien hallinnan lähtötietolomakkeeseen.

Hulevesien imeytys- ja viivytystilavuuden määrittämisen ohjeistus ei ehtinyt tähän luonnostekstiin. Viivytystilavuuden määrittämisestä on paikallisia ohjeita esimerkiksi asemakaavoissa. On käytetty esimerkiksi mitoitusohjetta, jonka mukaan hulevesien viivytystilavuutta pitäisi olla 1 m3 jokaista vettä läpäisemätöntä 100 m2 alaa kohden.

35.8 Hulevesijärjestelmään johdettavat vedet

Hulevesijärjestelmään ei saa johtaa jätevesiä.

Tarvittaessa hulevesilaitteisto varustetaan erotin- ja käsittelylaittein esimerkin Erottimien valinta- ja mitoitusperusteet mukaisesti.

Kattosadevesiä ei tarvitse käsitellä. Kiinteistöillä, joilla piha-alueen hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta hulevesiviemäriin, kannattaa kattosadevedet johtaa öljynerottimen ohi hulevesijärjestelmään, tai kattosadevedet voidaan johtaa esimerkiksi imeytykseen, kun piha-alueen hulevedet johdetaan viivytyksen jälkeen hulevesiviemäriin. 

Rakennuksen sisäpuolelta (vesikaton alapuolinen putkiosuus, johon liitytään sisätiloista) ei tulisi liittyä hulevesijärjestelmään, koska mitoitussateen ylittyessä voivat rakennuksen omat hulevesiviemärit padottaa ja esimerkiksi hulevesiviemäriin liitetyt kondenssivesiviemärit voivat tällöin aiheuttaa vesivahingon. Poikkeuksena "liittämiskiellossa" voivat olla esimerkiksi sprinklerijärjestelmien koestusvedet, jotka voidaan johtaa hulevesiviemärijärjestelmään sulku- ja takaiskuventtiilillä varustetun putken välityksellä. Normaalitilanteessa sulkuventtiili on kiinni, ja sprinklerijärjestelmän koestuksen ajaksi venttiili avataan.

Aihe 

Kommentit

PIKAKOMMENTTEJA 10.1.2019
Talotekniikkainfon –opas Vesi- ja viemärilaitteistoista, julkaistu 3/2018, Kommentit kohtaan Vesi- ja viemärilaitteistot, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä koskevat luvut.
1. Kuntaliiton hulevesi oppaasta ja sen päivitysosasta
- on olemassa tarve kuntaliiton oppaan kokonaisuudistukselle, ja kun uudistus tehdään, toivomme, että siinä otetaan jatkossa huomioon myös yksittäisten kiinteistöjen sekä kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien näkökulma. Työryhmään voisi kutsua esim. talotekniikan, rakennustekniikan, geotekniikan ja omakotitaloliiton edustusta.
- Kuntaliiton nykyinen ohje on tehty vesilaitosten järjestelmien näkökulmasta eikä se siten kaikilta osiltaan sovellu kiinteistökohtaisten järjestelmiin.
- Kuntaliiton oppaassa on joitain virheitä mm. käsitteisiin liittyen, jotka kaipaavat tarkistusta. Oppaaseen tulisi sisällyttää olemassa olevaa, vanhaa rakennuskantaa koskeva luku hulevesin ja perustusten kuivatusvesien osalta.
2. Käsitteistä
Perustusten kuivatusvedet eivät ole hulevesiä. Niitä molempia on tarkasteltava erikseen.
Hulevedet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain hulevesipykälien alussa. Perustusten kuivatusvedet on määritelty ympäristönministeriön asetuksessa kohdassa käsitteet.
3. Suunnittelun linjauksista
- Ensisijaisesti rakennus tulisi suunnitella siten, että hulevesien poisjohtaminen otetaan huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa sekä korkeusasemissa. Esim. kattomuodoilla vaikutetaan siihen, miten kattovedet voidaan kerätä ja johtaa haluttuun suuntaan jo räystäskorkeudella. Räystäskourujen kallistuksilla voidaan ohjata vesiä tavoitteen mukaiseen suuntaan, esim. ylärinteeseen, jolloin imeytykselle omalla tontilla jää enemmän aikaa ja/tai hulevesijärjestelmään osoitetun liittymispaikan suuntaan. Maanpinnan materiaalit ym. on valittava siten, että tontilla on riittävästi imeytyspintaa. Uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota perustusten alapinnan ja kunnan hulevesijärjestelmän keskinäisiin korkeuseroihin ja pyrkiä välttämään pumppaustarvetta.
- Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta. Pumppaus on sähköstä riippuvainen ja sisältää riskin mm. sähkönsaatavuuden että toimintavarmuuden osalta. Vanhoja kiinteistöjä ei tule pakottaa sellaisiin muutostöihin, jotka lisäisivät niiden riippuvuutta sähkön riittävyydestä tai jakelusta perustusten kuivatusvesien osalta. Sähkön kulutuksen lisääminen ei myöskään ole ympäristötavoitteiden mukaista.
- Ojista muistuttaisin, että niitä on toiminnallisesti hyvin erilaisia esim. sen mukaan sijaitsevatko ne tasamaalla vai rinteessä ja jos rinteessä niin ovatko ne rinteen suuntaan vai poikittain. Poikittain rinteeseen valuvat vedet ovat herkkiä ylivuodolle. Ojat ovat yleensä myös naapurinkin asia eli niitä ei voi pitää itsestään selvyytenä. Ojien purkupaikatkin täytyy arvioida.
- Tutkimusta ja tuotekehitys tulisi lisätä.
- Muistutetaan, että monet muutostyöt edellyttävät usein rakennuslupamuutosta. Periaatteessa voi linjata, että aina kun tehdään muutoksia liittymiin, tarvitaan muutoslupa, koska liittymälausunnot ovat lupa-asiakirjoa. Liittymämuutoksista on tiedotettava myös kiinteistökaupassa, joten lupamuutos on tässäkin hyvä dokumentti.
- Ketään ei kuitenkaan voi vastoin tahtoaan pakottaa ryhtymään sellaisiin muutostöihin. jotka edellyttäisivät hakemaan lupamuutosta. Luvanvastainen muutostyö on MRL:n mukaan rangaistavissa oleva teko.
- Oppaassa kohta ”yleiset periaatteet” kohdan pallerot ovat hyvä yritys, mutta kaipavat vielä hiontaa.
- Erityisesti kiitän opastanne siitä, että on pyritty ottamaan huomioon myös riskejä.
4. Lisäisin vielä keskeiset laki viitteet: Maankäyttö- ja rakennuslaki luku 13a ja Vesihuoltolaki, joita kumpaakin on tarkasteltava samanaikaisesti.

ylös
61 users have voted.

Tämän kommentin numeroituihin kohtiin on vastattu alla olevissa kommenteissa, joissa on ensin toistettu varsinainen kommenttiteksti ja sen jälkeen kommenttivastaus.

ylös
36 users have voted.

Talotekniikkainfon –opas Vesi- ja viemärilaitteistoista, julkaistu 3/2018, Kommentit kohtaan Vesi- ja viemärilaitteistot, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä koskevat luvut.
1. Kuntaliiton hulevesi oppaasta ja sen päivitysosasta
- on olemassa tarve kuntaliiton oppaan kokonaisuudistukselle, ja kun uudistus tehdään, toivomme, että siinä otetaan jatkossa huomioon myös yksittäisten kiinteistöjen sekä kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien näkökulma. Työryhmään voisi kutsua esim. talotekniikan, rakennustekniikan, geotekniikan ja omakotitaloliiton edustusta.

Vastaus: Hyvä kommentti. Toivottavasti oppaan uusiminen toteutuu. Mikäli LVI-suunnittelun näkökulmaa tarvitaan työryhmässä, niin allekirjoittanut on halukas osallistumaan.

- Kuntaliiton nykyinen ohje on tehty vesilaitosten järjestelmien näkökulmasta eikä se siten kaikilta osiltaan sovellu kiinteistökohtaisten järjestelmiin.

Vastaus: Näin on. Olen yrittänyt tuoda asian tekstissä esiin, mutta tätä asiaa on vielä enemmän painotettava. Tekstiä voisi selkeyttää esittämällä pitkän lainauksen Hulevesioppaasta esim. pienemmällä fontilla.

- Kuntaliiton oppaassa on joitain virheitä mm. käsitteisiin liittyen, jotka kaipaavat tarkistusta. Oppaaseen tulisi sisällyttää olemassa olevaa, vanhaa rakennuskantaa koskeva luku hulevesin ja perustusten kuivatusvesien osalta.

Vastaus: OK. Yo. kommentti koski siis Kuntaliiton Hulevesiopasta?

ylös
32 users have voted.

2. Käsitteistä

Perustusten kuivatusvedet eivät ole hulevesiä. Niitä molempia on tarkasteltava erikseen.
Hulevedet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain hulevesipykälien alussa. Perustusten kuivatusvedet on määritelty ympäristönministeriön asetuksessa kohdassa käsitteet.

Vastaus: OK. Oppaassa on käytetty samaa jäsentelyä kuin asetuksessa, ja asetuksen luvussa 7 hulevesi ja perustusten kuivatusvedet on esitetty otsikon ”Kiinteistön hulevesilaitteisto” alla.

Näiden esittäminen samassa luvussa on varmaan perua vanhasta D1:stä, jossa sade- ja perustusten kuivatuslaitteisto oli esitetty yhden otsikon alla – käytännönläheisesti varmaan siksi, että samaan hulevesiviemäriin nämä molemmat vedet monesti päätyvät. (Tai D1:ssä puhuttiin vielä sadevesistä.)

Täytyy tarkistaa määritelmät ilmoitetuista lähteistä.

ylös
34 users have voted.

3. Suunnittelun linjauksista

- Ensisijaisesti rakennus tulisi suunnitella siten, että hulevesien poisjohtaminen otetaan huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa sekä korkeusasemissa. Esim. kattomuodoilla vaikutetaan siihen, miten kattovedet voidaan kerätä ja johtaa haluttuun suuntaan jo räystäskorkeudella. Räystäskourujen kallistuksilla voidaan ohjata vesiä tavoitteen mukaiseen suuntaan, esim. ylärinteeseen, jolloin imeytykselle omalla tontilla jää enemmän aikaa ja/tai hulevesijärjestelmään osoitetun liittymispaikan suuntaan. Maanpinnan materiaalit ym. on valittava siten, että tontilla on riittävästi imeytyspintaa. Uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota perustusten alapinnan ja kunnan hulevesijärjestelmän keskinäisiin korkeuseroihin ja pyrkiä välttämään pumppaustarvetta.

Vastaus: OK. Hyvää tekstiä. Lisätään oppaaseen.

- Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta. Pumppaus on sähköstä riippuvainen ja sisältää riskin mm. sähkönsaatavuuden että toimintavarmuuden osalta. Vanhoja kiinteistöjä ei tule pakottaa sellaisiin muutostöihin, jotka lisäisivät niiden riippuvuutta sähkön riittävyydestä tai jakelusta perustusten kuivatusvesien osalta. Sähkön kulutuksen lisääminen ei myöskään ole ympäristötavoitteiden mukaista.

Vastaus: OK. Hyvää tekstiä oppaaseen. Oppaassa voisi vielä painottaa pumppaamoratkaisun haittoja ja riskejä tai ennen kaikkea esittää hyvän tai suositeltavan toteutustavan. Esimerkiksi ”Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta, ja tällä tavalla parantaa toimintavarmuutta ja vähentää energiankulutusta.”

- Ojista muistuttaisin, että niitä on toiminnallisesti hyvin erilaisia esim. sen mukaan sijaitsevatko ne tasamaalla vai rinteessä ja jos rinteessä niin ovatko ne rinteen suuntaan vai poikittain. Poikittain rinteeseen valuvat vedet ovat herkkiä ylivuodolle. Ojat ovat yleensä myös naapurinkin asia eli niitä ei voi pitää itsestään selvyytenä. Ojien purkupaikatkin täytyy arvioida.

vastaus: OK. Hyvä lisäys tekstiin.

- Tutkimusta ja tuotekehitys tulisi lisätä.

OK. Samaa mieltä. Tämäkin opas jäi keskeneräiseksi hulevesivirtaamien ja viivytystilavuuden laskentaohjeiden osalta.

- Muistutetaan, että monet muutostyöt edellyttävät usein rakennuslupamuutosta. Periaatteessa voi linjata, että aina kun tehdään muutoksia liittymiin, tarvitaan muutoslupa, koska liittymälausunnot ovat lupa-asiakirjoa. Liittymämuutoksista on tiedotettava myös kiinteistökaupassa, joten lupamuutos on tässäkin hyvä dokumentti.

Vastaus: OK. Hyvää asiaa, mutta onko sellaista mitä pitäisi tuoda oppaaseen? Oppaassa käsitellään luvan edellytyksenä olevia suunnitelmia, mutta ei ainakaan muualla sitä, mitkä ovat luvanvaraisia muutostöitä. Ei ehkä oppaaseen tätä asiaa.

- Ketään ei kuitenkaan voi vastoin tahtoaan pakottaa ryhtymään sellaisiin muutostöihin. jotka edellyttäisivät hakemaan lupamuutosta. Luvanvastainen muutostyö on MRL:n mukaan rangaistavissa oleva teko.

Vastaus: OK. Kommentti menee ”lakimiespuolelle”. Jätetään pois oppaasta.

- Oppaassa kohta ”yleiset periaatteet” kohdan pallerot ovat hyvä yritys, mutta kaipavat vielä hiontaa.

Vastaus: OK. Pallerot ovat Kuntaliiton oppaasta (muistaakseni). Otetaan kohdat pois.

- Erityisesti kiitän opastanne siitä, että on pyritty ottamaan huomioon myös riskejä.

OK. Kiitoksia.

ylös
36 users have voted.

4. Lisäisin vielä keskeiset lakiviitteet: Maankäyttö- ja rakennuslaki luku 13a ja Vesihuoltolaki, joita kumpaakin on tarkasteltava samanaikaisesti.

Vastaus: OK. Lisätään lakiviitteet tekstiin.

ylös
30 users have voted.

Lisää uusi kommentti