Hulevesi

Luokka

Aihe

Kommentit

Juhani Rautio (ei varmistettu)

Koskee tiskialtaita ja

Koskee tiskialtaita ja -pöytiä, joissa on kaksi allasta. Näköjään lähes kaikissa malleissa on ylivuotoaukko vain toisessa altaassa. Entäpä jos käyttäjä unohtaa hanan auki, juuri siihen toiseen altaaseen, jossa ylivuotoaukkoa ei ole?

22.10.19 19:49 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

Yleensä kaksialtaisessa

Yleensä kaksialtaisessa tiskipöydässä altaiden välillä on matalampi ylivuotoreitti, jota kautta vesi vuotaa altaasta toiseen. Tämä on hyvä huomioida allasta hankittaessa.

22.04.20 13:10 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

Vesi- ja viemärilaitteistot -opas, päivitetty 7.6.2023

juhani.hyvarinen — Fri, 29 Dec 2017 08:57:36 +0000

Vesi- ja viemärilaitteistot -opas, päivitetty 7.6.2023 juhani.hyvarinen 29.12.2017 10.57.36

Opastava teksti

Tämä opas koostuu opastavista teksteistä, jotka on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ympäristöministeriön rakennusten vesi- ja viemärilaitteistot -asetuksen soveltamisen tueksi. Yksittäiset ohjeet on järjestetty asetuksen pykälien mukaisiin alakohtiin opastavaksi tekstiksi. Varsinaiset asetustekstit on kopioitu asetuksesta, joka julkaistiin joulukuussa 2017. Opasta täydentää kokoelma esimerkkejä, joka täydentyy ajan kuluessa.

Kunkin kappaleen alussa on asetuksesta kopioitu asetusteksti, joka on velvoittavaa. Velvoittavat tekstit on merkitty vasemmassa laidassa olevalla paksulla pystyviivalla. Asetustekstin alla olevat opastavat tekstit eivät ole velvoittavia, ja ne on kirjoitettu yleisellä tasolla niin, että niitä noudattamalla voidaan toteuttaa asetuksessa esitetyt määräykset ja vaatimukset. Opastavan tekstin kullakin ohjeella voi olla useita yksityiskohtaisia toteutustapoja esimerkiksi sen mukaan, mikä on ollut suunnittelijan valitsema suunnitteluperiaate tai kohteen tilaajan vaatimustaso. Opasta käytettäessä on muistettava, että oppaassa olevien ohjeiden lisäksi on muita toteutustapoja, joilla päästään määräysten mukaiseen vaatimustasoon.

Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lausunnon, jos rakentamisessa käytetään sellaisia rakennuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen tai pitkäaikaiskestävyyteen merkittävästi vaikuttavia suunnittelu- ja toteutusmenetelmiä tai tuotteita, joiden toimivuudesta ei ole yleisesti varmuutta tai aikaisempaa kokemusta.

Rakennusta suunniteltaessa on myös hyvä muistaa, että vaatimustaso on usein järkevää asettaa vaativammaksi kuin määräyksissä esitetty minimitaso. Asetuksessa esitetyt vaatimukset koskevat kaikkia rakennuksia ja lisäksi kukin kohteen vaatimukset asetetaan erikseen niin, että lopputulos palvelee käyttäjäänsä mahdollisimman hyvin. Käytännön suunnittelussa suunnittelutavoitteet asetetaan vielä kaikkia koskevia vaatimuksia ja kohteen vaatimuksia tiukemmiksi, jotta voidaan varautua rakentamisen ja käytön aikana ilmeneviin muutoksiin ja siihen, että suunnitelma ei kaikilta osin toteudukaan.

Oppaan tekstejä lainattaessa tai käytettäessä osana muita tekstejä lähdeviitteenä voi käyttää esimerkiksi seuraavanlaista viittausta:

Talotekniikkainfo. Vesi- ja viemärilaitteistot -opas, päivitetty pp.kk.vvvv. Kappale x. Talotekninen teollisuus ja kauppa ry. Saatavilla: https://www.talotekniikkainfo.fi/rakennusten-vesi-ja-viemarilaitteistot-opas
Tekstissä viittauksena käytetään merkintää (Talotekniikkainfo) tai, mikäli samassa tekstissä on useita viittauksia eri kohtiin, voidaan viittaukset erotella toisistaan lisäkirjaimella (Talotekniikkainfo a), (Talotekniikkainfo b) jne.

Opas

Luokka

Aihe

Kommentit

Simo Halminen (ei varmistettu)

Oppaan kohta 21, jossa on

Oppaan kohta 21, jossa on asiaa putkiston huuhtelusta, menetelmä poikkeaa hanavalmistajien ohjeesta. Oppaan kohdan 21 teksti: Vesijohtoverkoston huuhtelu tehdään lvi-suunnittelijan laatimien ohjeiden mukaan tai seuraavasti. Kylmä- ja lämminvesijohdot sekä kiertojohto huuhdellaan erikseen. Mahdolliset poresuuttimet poistetaan ja
kiertojohdon säätöventtiilit avataan täysin auki huuhtelun ajaksi. FM Mattsson Mora Groupin tuotteiden asennusohjeissa asiaa ohjeistetaan seuraavasti: "HUOM! Uudessa putkiasennuksessa täytyy hanoihin menevät putket huuhdella puhtaiksi ennen hanan asentamista." Kilpailijamme Oraksen ohje sanoo näin: "Putkisto on huuhdeltava huolellisesti hiekasta,
teräslastuista ym. talousvedellä ennen vesihanojen ja venttiilien asennusta.
• Verkosto on varustettava tarpeellisella määrällä mudanerottimia, jotka estävät vieraiden esineiden pääsyn verkostoon." Oppaan tekstistä saa siis käsityksen (toisin kuin hanavalmistajat ohjeistavat) että huuhtelu tehtäisiin hanojen läpi, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet voivat jäädä hanojen toimiosiin ja aiheuttaa tukoksia ja vuoto-ongelmia. Tämä on yleisin syy esim. uudiskohteiden joskus jo alussa tuleviin vuoto-ongelmiin, joissa useampi saman linjaston vesikaluste saattaa alkaa putkistossa olevien epäpuhtauksien vuoksi vuotaa jopa ensi metreillään jos ei myöhemmin ja joudutaan huoltotoimiin aikaisessa vaiheessa. Aiheuttaa tällöin myös valmistajalle aiheettomia takuukustannuksia ja mainehaittaa. Ohjeistusta ja huuhtelumenetelmiä on ehkä aihetta harkita tästäkin näkökulmasta. Ystävällisin terveisin: Simo Halminen FM Mattsson Mora Group

29.11.18 08:59 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

siirretty oppan kohtaan 21

06.03.19 10:15 Ikilinkki

Katariina Keva… (ei varmistettu)

Oppaassa viitataan

Oppaassa viitataan standardien lisäksi joihinkin muihin alalla käytössä oleviin ohjeisiin tai julkaisuihin. Voisiko nämäkin kirjallisuusviittaukset lisätä Esimerkit-osioon tämän oppaan standardilistaan tai omaksi kirjallisuusviittauslistaksi?

17.01.19 16:14 Ikilinkki

asko auranen (ei varmistettu)

Putkiston huuhtelussa

Putkiston huuhtelussa teräslastut ja hiekka ylen harvinaisia,
putket tulee yleensä tulpattuna,
Muoviputken painekoe monelle tuntematon asia, ja trykipumpun painemittari jäätynyt, 0.5bar virhe ja herkkyys pois mittarista
Suihkusekoittajan tuloputkien suodatin voi mennä tukkoon roskista ja sitä edesauttaa vielä väärinpäin asennettu suodatin.
Jäätymistapahtuman korjaus ja selvitys puutteellista.
Heikkolaatuisella porakaivovedellä poresuutin saattaa kiteytyä suoloista tai kalkista tukkoon.
Eilinen havainto, hanakulmarasian ems-osan kierreosa revennyt, vesivahinko. Asentajalla taas kerran "hullun voimat".
Uudessa rt:ssä viemärit routarajan yläpuolella ja suoraan saven päällä!!
Kloridin 25 mg vain suositus, rosteripytyillä saisi olla vaatimus, nyt niihin on kehitteillä aktiivinen anodi-suojaus. LVI-asennusvirhetark. kuuluu kaikki asiat!

24.01.19 05:13 Ikilinkki

Toimitus

Palautetilaisuus 15.1.2019:

Onko Euroopassa olemassa oppaita samasta aihealueesta?

- keskustelussa arveltiin, että oppaita varmasti on
- yksi lähde eurooppatasoisille ohjeille ovat standardit. Vesi- ja viemärikalusteisiin liittyy läheisesti standardisarja SFS-EN 806. Standardeihin on jonkin verran viitattu oppaassa. Asetustekstissä standardiviittauksia ei ole.

Onko suunniteltu oppaiden kääntämistä ruotsin kielelle?

- ei ole suunniteltu, mutta julkaisualustalla on olemassa valmius kieliversioihin. Kääntämistyö vaatii paljon resursseja, joihin oppaat valmistaneessa hankkeessa ei ollut mahdollisuuksia.

Olisiko syytä yhtenäistää käytössä olevat piirrosmerkit?

- SFS-EN 806 sarjassa on esitetty piirrosmerkkejä
- nykyisin Suomessa käytössä olevat piirrosmerkit pohjautuvat poistuneeseen asetukseen D4. Jonkin verran sekavuutta on ilmennyt talotekniikkapuolen ja geosuunnittelun käyttämien piirrosmerkkien suhteen. Kumoutuneesta D4 ohjeesta ei ole suunnitteilla opasta.

Talotekniikkaoppaan esimerkeissä on nyt vanhan D1:n liitteet. Liitteissä oli jo aikaisemmin virheitä ja nuo virheet ovat siellä edelleen. Voidaanko virheet korjata liitteitä päivittämällä?

- liitteiden alkuperäiset versiot ovat tallessa ja niihin voidaan tehdä muutoksia.
- varsinaiseen sisällön päivittämiseen ei ole nähty tarvetta.
- esimerkiksi liitteen 2 kaavassa 1 on neliöjuuri merkitty väärin (puuttuu)
- virheet korjataan!

05.03.19 17:18 Ikilinkki

Harri Friman (ei varmistettu)

Tuo poistunut D4 herättää…

Tuo poistunut D4 herättää vieläkin ihmetystä ja verkosta löytyy myös sellainen versio jossa on viistosti isolla kirjoitettu "kumottu".
Finlex-sivustolla on kuitenkin tälläkin päivämäärällä 10.1. 2023 D4:n kohdalla teksti: Voimassa toistaiseksi.

10.01.23 12:45 Ikilinkki

Toimitus

D4 on kumoutunut maankäyttö-…

D4 on kumoutunut maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella 958/2013. Sen voimaan astumiskohdan mukaan "lain voimaan tullessa voimassa olleita Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja määräyksiä voidaan soveltaa kunnes uudet säännökset on annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta ...".

Vanhat asetukset siis kumoutuivat 1.1.2018, jolloin tulikin voimaan tukku uusia asetuksia. Vanhan D4:n sisältöä ei kuitenkaan löydy uusista asetuksista.

Finlex-sivuston tietoa D4:n voimassa olosta on vaikea arvioida. Olisiko mahdollisesti niin, että kun vanhaa asetusta ei ole aktiivisesti kumottu, ei kollektiivinen kumoutuminen ole rekisteröitynyt Finlexin tietoihin.

16.01.23 09:34 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

Työolosuhteet oltava

Työolosuhteet oltava työntekijälle turvalliset.

Viisivuotiaassa talossa saattaa olla kolmannet viemärit!

Käyttövesijärjestelmän asennustyössä on asentajan tiedoilla ja ammattitaidolla ratkaiseva merkitys, millainen on lopputulos.

-Seuraako asennusvirheistä korjaustarvetta, ei oteta kantaa tai jopa oikeudellisia toimenpiteitä.

-Huolimaton ja määräysten vastainen asennustapa voi poistaa vastuuvakuutuksen korvauskäytännön kokonaan tai osittain. Asunnon arvon alennus, ostajaa ei löydy! Asunnon maine mennyt.

Sähköpostipalaute:

Asennustyön luvanvaraisuus ja ammatin hallinta tietopuolisesti tulisi olla konkreettisesti tiedossa tilaajilla ja urakoitsijoilla. Pelkät KVV-tiedot päivittämättä, tai tehdään toisen piikkiin.

Urakkatarjouksen voittaa usein halvin tarjous, kunnolliset ja työnsä hoitavat yritykset ei aina pärjää kilpailussa.

06.03.19 08:57 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

palautetilaisuus 15.1.

Aikaisemmassa asetuksessa esimerkiksi vesilaitteistoihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita käsiteltiin laajemmin samassa asetuksessa. Nyt jokin tietty asia saattaa olla esitetty useammassa asetuksessa, perustelumuistiossa, ohjeessa ja oppaassa. Tämä vaatii lukijalta perehtyneisyyttä. Esimerkiksi märkätiloihin liittyviä asioita käsitellään sekä vesi- ja viemäriasetuksessa ja kosteusasetuksessa. Eri asetuksia ja oppaita pitäisi lukea rinnakkain. Tarvetta olisi lisätä ristiviittauksia oppaiden välillä. Asetuksissa viittaukset eivät ole mahdollisia.

06.03.19 08:58 Ikilinkki

Jarkko Sillanpää (ei varmistettu)

Onpa hieno opas. Onko muita

Onpa hieno opas. Onko muita ohjeita ja määräyksiä kuin LVI ohje 12 10370 koskien viemärien kannakointia?

19.01.20 09:33 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

Rakennustietosäätiöllä on

Rakennustietosäätiöllä on muitakin ohjekortteja ja lisäksi valmistajien asennus- ja kannakointiohjeet ovat hyviä tietolähteitä.

22.04.20 13:16 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

KVV-työn tarkastusasiakirjapohja

juhani.hyvarinen — Mon, 16 Oct 2017 08:43:04 +0000

KVV-työn tarkastusasiakirjapohja

Uusin versio

ladattu 7.6.2019

Document

kvv-tarkastusasiakirjan_yhteenveto_2019.pdf

Aikaisemmat versiot

ladattu 17.10.2017

Document

kvv-tarkastusasiakirja_140606_yleinen.pdf

juhani.hyvarinen 16.10.2017 11.43.04

Opas

Luokka

Aihe

Lisää uusi kommentti

38 Rakennuksen perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen

juhani.hyvarinen — Tue, 05 Sep 2017 13:45:33 +0000

38 Rakennuksen perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen juhani.hyvarinen 5.9.2017 16.45.33

Asetusteksti

Salaojien on johdettava perustusten kuivatusvedet salaojakaivojen kautta perusvesien kokoojakaivoon. Perustusten kuivatusvesien on virrattava pois kiinteistöltä siten, ettei niistä aiheudu haittaa jäte- ja hulevesilaitteistolle. Rakennuksen perustusten kuivatusvedet voivat virrata alueen viemäröintijärjestelmästä riippuen avo-ojaan, vesistöön, kunnan hulevesiviemäriin tai ne voivat imeytyä maahan. Jäte- ja hulevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin.

Opastava teksti

Perustusten kuivatusvedellä tarkoitetaan maahan imeytynyttä vettä, joka johdetaan viemäriin tai muuhun purkupaikkaan rakennuksen pohjan ja perustusten kuivattamiseksi.

Kosteusteknisen toimivuuden asetuksen mukaan rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. Hulevesiä tontilla imeytettäessä on huolehdittava siitä, että vesi ei johdu imeytyspaikasta rakennuksen perustuksiin.

Vedet rännikaivoista johdetaan hulevesiviemäriin.

Rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen mukaan salaojajärjestelmään kuuluu vähintään yksi lietepesällinen kokoojakaivo. Salaojasuunnittelua on tarkemmin käsitelty esimerkiksi Rakennustieto Oy:n julkaisemassa ohjekortissa RT 81-11000.

Mikäli perustusten kuivatusvedet johdetaan hulevesiviemäriin, johdetaan ne siihen perusvesikaivon kautta. Perusvesikaivoon vedet johdetaan salaojien kokoojakaivosta.

Mikäli perusvesikaivoon tuleva liitosputki salaojista on alempana kuin yleisen hulevesiviemärin padotuskorkeus, varustetaan perusvesikaivon tuloyhde itsestään toimivalla padotusventtiilillä, esim. pallopadotusventtiilillä. Padotusventtiilillä estetään veden nousu rakennuksen perustuksiin tai sisälle rakennukseen hulevesijärjestelmän mahdollisessa tulva- tai padotustilanteessa. Toisaalta, rakennuksen sisäpuolinenkin hulevesiputkisto voi padottaa rankkasateella, jolloin padotusventtiili on hyvä asentaa perusvesikaivoon vesihuoltolaitoksen ilmoittamasta padotuskorkeudesta riippumatta.

Mikäli salaojavesien poisjohtaminen painovoimaisesti ei ole mahdollista, joudutaan rakentamaan pumppaamo. Pumppaamo voi toimia myös perusvesikaivona, eikä erillistä perusvesikaivoa tällöin tarvita. Pumppaamossa käytetään yleensä automaattisesti käynnistyvää uppopumppua. Riskialttiissa kohteessa perusvesipumppaamo voidaan varustaa kahdella pumpulla. Pumppaamo tulee varustaa ylärajahälyttimellä, joka suorittaa hälytyksen, jos vedenpinta pumppaamossa jostain syystä nousee liian korkealle. [RT 81-11000]

Rakennuspohjan kuivatuksen asiantuntija on geo- ja/tai rakennesuunnittelija. On suositeltavaa, että hän suunnittelee rakennuspohjan kuivatuksen ja salaojituksen salaojien kokoojakaivoon asti. Putkiston suunnittelusta salaojien kokoojakaivosta eteenpäin vastaa LVI-suunnittelija. Salaojien suunnittelija ilmoittaa LVI-suunnittelijalle salaojien korkeusaseman kokoojakaivossa ja perustusten kuivatusvesien maksimivirtaaman (mitoitusvirtaama). Virtaamatietoa tarvitaan mahdollisen perusvesipumppaamon suunnittelua varten.

Opas

Luokka

Aihe

Lisää uusi kommentti

37 Rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys ja käyttövarmuus

juhani.hyvarinen — Tue, 05 Sep 2017 13:44:27 +0000

37 Rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys ja käyttövarmuus juhani.hyvarinen 5.9.2017 16.44.27

Asetusteksti

Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkastettu. Hulevesiviemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään haitallista painumaa, ja siten, ettei mahdollinen lämpölaajeneminen aiheuta haittaa, eivätkä huleveden virtauksista syntyvät voimat pääse aiheuttamaan haitallista putkien liikkumista. Rakennuksen sisäpuolisissa hulevesiviemäreissä on oltava kondenssieristys.

Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviyden toteamisesta.

Opastava teksti

37.1 Hulevesiviemärin tiiviys

Asetustekstin mukaan sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkastettava. Vesivuotojen välttämiseksi sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkistettava kulloinkin sopivalla tavalla. Työvaiheen vastuuhenkilö, joka tekee merkinnän tarkastusasiakirjaan, nimetään LVI-aloittamiskokouksessa.

Vaativissa tai riskialttiissa kohteissa tai korkeissa rakennuksissa rakennuksen sisäpuoliset hulevesiviemärit voidaan tarkistaa hulevesijärjestelmän tiiviys- ja kestävyyskokeella, joka kannattaa tehdä rakentamisen varhaisessa vaiheessa. Vaativuutta voidaan arvioida esim. sillä, kuinka suuret vahingot mahdollinen hulevesijärjestelmän vuoto tai viemärin liitoksen irtoaminen voi aiheuttaa. Mahdollisia riskitekijöitä rakennuksen sisäisen hulevesijärjestelmän osalta ovat korkea rakennus (esim. yli 8 metriä), pitkät vaakalinjat rakennuksen sisällä, hulevesiviemärin äkilliset suunnanmuutokset ja risteyskohdat.

Hulevesiviemäreiden tiiviys- ja kestävyyskoe suoritetaan esimerkiksi seuraavasti. Hulevesilinjan alin kohta varustetaan väliaikaisella sulkuventtiilillä tai suljetaan virtaus muulla tavalla, jonka jälkeen hulevesiputkisto täytetään vedellä. Seurataan vesipinnan korkeutta ja kannatuksen kestävyyttä esim. 30 min ajan. Tämän jälkeen sulkuventtiili avataan tai muu virtauksen esto poistetaan ja tutkitaan, kestääkö putkiston kannatus linjan voimakkaan tyhjenemisen. Tällainen tilanne on mahdollinen rankkasateella padotustilanteessa. On parempi, että heikko kannatus löydetään rakennusvaiheessa, kuin valmiissa rakennuksessa. Vedellä tehtävän kokeen etuna on myös se, että vuodot on helppo havaita silmämääräisesti.

Hulevesiviemäri on suositeltavaa tarkastaa myös sisäpuolisin kuvauksin.

Hulevesiviemärin putkimateriaali valitaan tarkoituksenmukaisesti. Rakennuksen sisäisen hulevesiviemärin materiaalin ja liitostavan valinnassa huomioidaan putkistoon padotustilanteessa kohdistuva paine. Vesipatsaan aiheuttama staattinen paine voidaan riittävällä tarkkuudella määritellä siten, että 1 m vesipatsasta aiheuttaa 10 kPa = 0,1 bar paineen. (Esim. 15 m korkean nestepatsaan tai vettä täynnä olevan putken aiheuttama staattinen paine putkiston alaosassa on 150 kPa = 1,5 bar.) Korkeissa rakennuksissa käytetään hitsattavaa putkea tai uuten tiiviiksi osoitettua järjestelmää.

37.2 Hulevesiviemärin käyttövarmuus

Hulevesiviemärin tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma.

Hulevesilaitteisto on tehtävä sellaisista materiaaleista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus rakennuksen suunnitellun käyttöiän aikana.

Korkeissa rakennuksissa voidaan hulevesiviemärinä käyttää hitsattua muoviputkea tai hitsattua teräsputkea (esim. RFe), joilla saavutetaan parempi putkiston sisäpuolisen paineen kesto muhviliitoksellisiin putkiin verrattuna. Hitsattua muoviputkea käytettäessä on kiinnitettävä huomiota putkiston kannatukseen, koska muovilla on suhteellisen suuri lämpölaajenemiskerroin, mutta hitsatuissa liitoksissa ei ole laajenemisvaraa kuten muhviliitoksellisissa putkissa. Hyvä tapa on käyttää putkiston valmistajan asennusohjetta, ja vaativissa tapauksissa laatia putkiston kannatussuunnitelma, jossa huomioidaan kiintopisteiden ja muiden kannakkeiden sijainti ja tyyppi.

Hulevesiviemäreiden kiinnityksen ja kannatuksen osalta voidaan noudattaa kappaleessa 30 Viemäreiden kannakointi ja kiinnitys rakenteisiin esitettyjä ohjeita. Hulevesiviemärin erityispiirteet on tällöin huomioitava. Hulevesiviemäreitä koskevia erityispiirteitä ovat esimerkiksi mahdollisesta padotuksesta johtuva putkiston huomattava paino ja pystylinjojen tyhjentymisen aiheuttamat voimat pystylinjojen alapäässä viemäreiden suunnanmuutos- tai liitoskohdissa.

Hulevesiviemäreihin tehdään tarpeelliset kaivot ja puhdistusluukut. Ks. tarkemmin kappale 34 Jätevesiviemärien puhdistusaukot. Puhdistusluukkujen kansien kiinnityksen on kestettävä putkiston padotustilanteessa esiintyvä nestepatsaan aiheuttama paine.

Hulevesiviemäri ei yleensä vaadi tuuletusta. Hulevesiviemäriä ei saa käyttää jätevesiviemärin tuuletusviemärinä.

37.3 Hulevesiviemäreiden eristys

Rakennuksen sisäpuolinen hulevesiviemäri on eristettävä. Asetustekstin 37 § mukaan rakennuksen sisäpuolisissa hulevesiviemäreissä on oltava kondenssieristys. Toisaalta taas 36 § mukaan rakennuksen sisäpuolisesta hulevesiviemäristä ei saa aiheutua melua.

Kondenssieristyksen lisäksi hulevesiviemäri voidaan äänieristää tiloissa, joissa viemärin aiheuttama ääni voidaan kokea häiritsevänä.

37.4 Hulevesien umpivirtausjärjestelmä

Se mitä on edellä todettu hulevesiviemäreiden tiiviydestä ja käyttövarmuudesta, koskee myös hulevesien umpivirtausjärjestelmiä ja liitoskohtaa umpivirtausjärjestelmästä tavanomaiseen järjestelmään.

Hulevesien umpivirtausjärjestelmä eroaa tavanomaisista rakennuksen sisäisistä huleveden poistojärjestelmistä siten, että umpivirtausjärjestelmässä putkistot ovat täynnä vettä mitoitetulla vesimäärällä. Yhtenäinen vesipilari alkaa umpivirtausjärjestelmään tarkoitetusta kattokaivosta ja jatkuu ulospuhalluspisteeseen saakka. Tämä saavutetaan UV-kattokaivolla, jossa on umpivirtaussihti, sekä järjestelmään kuuluvalla mitoitusohjeella. Pienillä sademäärillä UV-umpivirtausjärjestelmä toimii kuten tavanomaiset järjestelmät. Pienin suositeltava putkikoko on 50 mm.

Umpivirtausjärjestelmän mitoitus perustuu virtauslaskelmiin. Paineenkesto suunnitellaan kohteen mukaan.

37.5 Hulevesijärjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet

Hulevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava siten, että asetuksen vaatimukset täyttyvät.

Laitteiston käytöstä ja huollosta on oltava riittävät ohjeet kiinteistön omistajalle, asukkaille, käyttäjille sekä ylläpito-organisaatiolle.

Hulevesijärjestelmiin liittyviä huoltokohteita ovat ainakin kattokaivot ja rännikaivot, jotka tukkeentuvat helposti roskista sekä sadevesi- ja hiekanerotuskaivot sekä putkilinjat piha-alueilla, jotka voivat joissakin olosuhteissa täyttyä hiekasta. Lisäksi öljynerottimet ovat säännöllistä huoltoa vaativa kohde.

Opas

Luokka

Aihe

Kommentit

juhani.hyvarinen

· keskusteltiin

· keskusteltiin tiiviyden toteamistavoista ja kysyttiin, mitä kokemuksia on tiiviyden testaamisesta painekokeella
· todettiin, että on kohteita, joissa tiiviyden ja kiinnitysten testaaminen vesipatsaalla on tarpeellista

06.03.19 08:53 Ikilinkki

MK (ei varmistettu)

Onko missään otettu kantaa

Onko missään otettu kantaa ulkopuolisen maassa sijaitsevan hulevesiviemärin tiiviyteen?

24.08.20 18:15 Ikilinkki

Toimitus

Hulevesiviemäri kuvataan

Hulevesiviemäri kuvataan sisäpuolelta myös rakennuksen ulkopuolella, mutta ei voi todeta erikseen tiiveyttä.

Muutetaan opastavaa tekstiä: Hulevesiviemäri on suositeltavaa tarkastaa myös sisäpuolisin kuvauksin myös rakennuksen ulkopuolella.

12.05.21 12:42 Ikilinkki

kalle (ei varmistettu)

Mistä tiiviyskoe vedellä on

Mistä tiiviyskoe vedellä on keksitty? Tähän ei viitata asetuksessa eikä sen perustelumuistiossa lainkaan. Molemmissa kuitenkin viitataan lämpölaajenemiseen joka on aiheellinen huoli näiden järjestelmien kanssa jotka kestävät esim 6bar vesipainetta eikä tähän ole täällä otettu kantaa.

Meillä on jo SFS3114 standardi viemäreiden tiiveyden toteamiseen ilmalla, miksi on keksitty vesi mukaan? Osa viranomaisista vaatii nyt että hulevesijärjestelmän on kestettävä vesipainetta rakennuksen korkeuden verran. Paikka joka menee tukkoon ensin on katto, mutta sekin vain matalissa rakennuksissa, yli 10-kerroksisen katolle ei tuulen mukana roskaa kerry. Mielestäni tämä asia vaatii välitöntä tarkennusta.

02.10.20 10:55 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

Viime vuosina on tapahtunut

Viime vuosina on tapahtunut useita uusien rakennusten sisäpuolisten hulevesilinjojen rikkoontumisia rankkasateiden yhteydessä. Hulevesiviemärin kannatuksen on kestettävä täysi vesipatsaan paino ja sen lisäksi samanaikaisesti virtaavan veden aiheuttama mahdollinen liike ja virtauksen aiheuttama dynaamnen paine mutkakohdissa. Opastavaan tekstiin lisättiin esimerkkinä yksi tapa tarkastaa kannakointi jo rakennusvaiheessa. Sen avulla voidaan kohteissa, joissa vahingon seuraukset ovat vakavat, edes suuntaa-antavasti tarkastella kestävyyttä tiiviyden tarkastamisen yhteydessä. Opatavat tekstit eivät ole velvoittavia, ja muitakin tapoja osoittaa asetuksen velvoittava vaatimus, voidaan käyttää. ("Hulevesiviemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään haitallista painumaa, ja siten, ettei mahdollinen lämpölaajeneminen aiheuta haittaa, eivätkä huleveden virtauksista syntyvät voimat pääse aiheuttamaan haitallista putkien liikkumista.") Paineilmalla tehtävä tarkastelu ei kata kestävyyden tarkastelua, joka olisi mahdollisesti tehtävä erikseen.

24.11.20 09:10 Ikilinkki

Marko Polvi (ei varmistettu)

Hei, vesipatsaskoe korkeissa…

Hei,
vesipatsaskoe korkeissa rakennuksissa ei ole suositeltavaa, sillä paineettomaksi viettoviemärikäyttöön suunniteltavia putkijärjestelmiä ei suunnitella kestämään tällaisia kuomia. Täynnä olevan putkiston alimpiin yhteisiin (varsinkin y-haaroihin, kun liitytään pohjaviemäriin) aiheutuu liian suuri kuormitus ylle kasaantuvan veden massasta, joka aiheuttaa yhteisiin liian suuren rasituksen. Vesipatsaskoe ei myöskään vastaa ominaisuuksiltaan todellista vesisadetta, sillä voimat hitaasti täytettävässä putkistossa poikkeavat täysin vesisateen aiheuttamista voimista. Vesipatsaskoe on myös rakennuksen olosuhteisiin nähden haastava järjestää vuodonilmaisutarkoituksissa, sillä täytettäessä kylmällä vedellä, alkaa putkisto helposti kondensoimaan, jolloin oikeiden vuotojen havaitseminen on haastavaa.
Kannakointi on tehtävä valmistajan ohjeiden tai muutoin laskennallisiin arvoihin perustuvien yleisohjeiden mukaisesti. Kannakoinnissa on käytettävän riittävän vahvoja kiinnitysmateriaaleja sekä kannakkeiden paikoitus putkistossa on tehtävä oikein, jotta kannakointi kestää putkistosta aiheutuvan kuormituksen. Kannakoinnin kestävyyden tulisi siis perustua laskennallisiin arvoihin, ei paikan päällä tehtävään rasituskokeeseen, joka on epävarma tapa todeta kannakoinnin kestävyys.
Hulevesiputkiston tiiveyden todentamiseen riittäisi kattava huuhtelutesti, esimerkiksi kattokaivojen kautta eli ”simuloidaan” vesisadetta. Vaihtoehtoisesti tiiveyden tarkastaminen paineilmalla/kaasulla antaa luotettavan testituloksen putkiston tiiveydestä, tähän on olemassa valmiita mittareita. Tiiveyskokeen tarkoitus ei ole olla rasituskoe putkiston kannatukselle.
Vaativamman kohteen hulevesiputkistoon voisi lisätä purkaushaaran (hieman pystykokoojan pohjakulman yläpuolelle), jonka kautta tukos/padotustilanteessa hulevesi ohjattaisiin rakennuksesta vaihtoehtoista reittiä ulos esimerkiksi viheralueelle/parkkialueelle, josta sen voi viemäröidä tai imeyttää maahan.
Huippusateiden kasvaessa suunnitteluparametreihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja mahdollisesti kasvattaa mitoitussateena käytettävää mitoitusarvoa, jolloin sadevesiputkistoon ei tulisi hydraulista tukkoa ja viivästys mitoitettaisiin myös vastaanottamaan huippusateiden aiheuttama kuormitus.

16.05.22 11:17 Ikilinkki

Toimitus

Kiitoksia palautteesta…

Kiitoksia palautteesta. Palaute saatiin myös muuta kautta ja sitä käsiteltiin kevään aikana Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan päivitystyöryhmässä. Käsittelyn tuloksena todettiin, että opastavaan tekstiin ei tältä osalta tehdä varsinaista sisältömuutosta. Tekstiin lisättiin perusteluna, että "on parempi, että heikko kannatus löydetään rakennusvaiheessa, kuin valmiissa rakennuksessa. Vedellä tehtävän kokeen etuna on myös se, että vuodot on helppo havaita silmämääräisesti."

22.06.22 11:52 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

36 Hulevesilaitteiston sijoittaminen

juhani.hyvarinen — Tue, 05 Sep 2017 13:43:22 +0000

36 Hulevesilaitteiston sijoittaminen juhani.hyvarinen 5.9.2017 16.43.22

Asetusteksti

Rakennuksen sisäpuolisesta hulevesiviemäristä ei saa aiheutua melua. Maahan asennettavan hulevesiviemärin on kestettävä vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollinen painuminen. Hulevesilaitteiston on oltava puhdistettavissa kaivojen ja puhdistusputkien kautta. Hulevesilaitteisto ei saa jäätyä.

Opastava teksti

36.1 Hulevesiviemärin äänitekninen sijoittaminen

Hulevesilaitteisto tulisi sijoittaa kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti ja siten että viemäri ei aiheuta melua. Akustisten suureiden tavoitearvoja on esitetty Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristöstä ja Sisäilmastoluokitus 2018:ssa. Rakennuttaja valitsee sisäilmaston tavoitearvot, kuten LVIS-laitteiden äänitason, yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa.

Rakennuksen sisäpuoliset hulevesiviemärit olisi hyvä sijoittaa niin, etteivät ne rajoitu ääniteknisesti vaativaan tilaan. Mikäli näin joudutaan tekemään, suunnittelijat kuvaavat tekniset ratkaisut, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään (esim. viemärin äänieristys).

Asuinrakennuksissa ääniteknisesti vaativia tiloja ovat esimerkiksi asuinhuoneistojen sisätilat, toimistotiloissa esimerkiksi työhuoneet ja neuvotteluhuoneet, kouluissa opetustilat, jne.

36.2 Hulevesiviemärin sijoittaminen maahan

Maahan sijoittamisessa noudatetaan kappaleessa 31 Olosuhteiden huomioon ottaminen viemärin sijoituksessa esitettyjä ohjeita.

36.3 Hulevesiviemärin vaihdettavuus

Rakennukseen asennettava hulevesiviemäri on yleensä sijoitettava siten, että se voidaan korjata tai vaihtaa. Tarkemmat ohjeet tästä ovat kappaleessa 31 Olosuhteiden huomioon ottaminen viemärin sijoituksessa.

36.4 Hulevesiviemärin puhdistettavuus

Hulevesiviemärit tulisi sijoittaa niin, että ne voidaan helposti puhdistaa. Viemärit on varustettava helposti luokse päästävin puhdistusaukoin. Aukkojen sijoittamisessa tulee huomioitava se, että putkisto voidaan kauttaaltaan puhdistaa.

Hulevesiviemärit varustetaan puhdistusaukoin kappaleessa 34 Jätevesiviemärien puhdistusaukot esitettyjä ohjeita noudattaen. Puhdistusyhteiden kansien kiinnitysmekanismien on kestettävä hulevesiviemärin padottamisen aiheuttama paine.

36.5 Hulevesiviemärin jäätymisen estäminen

Hulevesiviemäri on suojattava haitallista jäätymistä vastaan.

Haitallisen jäätymisen estämiseksi hulevesiviemäri sijoitetaan riittävän syvälle maahan tai suojataan muulla tavoin, esimerkiksi lämpöeristämällä ja/tai lämmittämällä.

Opas

Luokka

Aihe

Lisää uusi kommentti

35 Hulevesijärjestelmän suunnittelu

juhani.hyvarinen — Tue, 05 Sep 2017 13:42:08 +0000

35 Hulevesijärjestelmän suunnittelu juhani.hyvarinen 5.9.2017 16.42.08

Asetusteksti

Pää- ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava hulevesijärjestelmä niin, että ensisijainen ratkaisu hulevesien poistamiseksi on niiden viivyttäminen ja imeyttäminen kiinteistöllä. Jos hulevesien imeyttäminen ei ole maaperän ominaisuuksien vuoksi mahdollista, kiinteistöllä on oltava hulevesilaitteisto, jonka kautta hulevedet virtaavat avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin. Hulevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä.

Hulevesilaitteiston mitoituksen on oltava sellainen, että viemäriin johdettava mitoitussadetta vastaava virtaama ei aiheuta viemärin tulvimista.

Opastava teksti

35.1 Yleistä

Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvää sade- tai sulamisvettä.

Huleveden poisto kiinteistön alueelta järjestetään hyvin toimivalla tavalla ja niin, ettei siitä aiheudu vahingon- tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa.

Kiinteistön alueella olevat pinnat, joihin hulevesi ei pysty imeytymään ja joilta ei muulla tavalla voida johtaa hulevesiä pois, varustetaan hulevesien keräysjärjestelmällä kuten esim. sadevesikaivolla, rännikaivolla, kattokaivolla, tms. Monesti näihin liittyy tarvittavien pinnankallistusten rakentaminen.

Kerääntyneen huleveden poisjohtamiseksi ensisijaisena ratkaisuna asetuksessa on mainittu hulevesien imeyttäminen tai viivyttäminen kiinteistöllä. Toissijainen ratkaisu on johtaminen vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.

Hulevesijärjestelmään ei saa johtaa ympäristölle tai viemärin toiminnalle haitallisia aineita, koska hulevedet johdetaan normaalisti vesistöihin tai ne kulkeutuvat pohjavesiin.

Vesilaitos ilmoittaa hulevesiviemärin padotuskorkeuden. Muutoin hulevesiviemäröinnissä padotuskorkeutena pidetään yleensä kadun pintaa +100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Kiinteistökohtaisessa hulevesisuunnittelussa on hyvä varautua ainakin padotuskorkeuden mukaiseen hulevesiverkoston padotukseen. Viivytys- ja imeytysratkaisuja käytettäessä hulevesijärjestelmä on hyvä varustaa ylivuotoratkaisulla, jolloin hulevedet voidaan johtaa hallitusti tilanteissa, joissa varsinaisen hulevesijärjestelmän mitoitus on ylittynyt.

Johtamisessa avo-ojiin tai luonnon vesistöihin on huomioitava, kuinka korkealle veden pinta niissä voi nousta ja suunnitella kiinteistökohtaiset ratkaisut sen mukaisesti.

35.2 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet

Asetuksessa esiin nostettu hulevesien käsittely on asiana uusi verrattuna esimerkiksi vanhaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaan rakentamismääräykseen D1. Koska asetus painottaa uudenlaista näkökulmaa hulevesien käsittelyyn, on tähän kohtaan haettu opastavaa tekstiä vuonna 2012 julkaistusta kuntalliiton hulevesioppaasta. Lainsäädännön tasolla hulevesistä on kirjoitettu esim. Maankäyttö ja rakennuslaissa.

Kohdan 35 lakiviitteitä ovat:

Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999, erityisesti luku 13a (2014), Hulevesiä koskevat erityiset säännökset
Vesihuoltolaki 119/2001, erityisesti luku 3a (2014), Huleveden viemäröinnin järjestäminen ja hoitaminen

Kuntaliitto on julkaissut hulevesioppaan vuonna 2012 ja se on helposti netissä luettavissa. Lisäksi Kuntaliitto on vuonna 2017 julkaissut Hulevesioppaan liitteen Hulevesioppaan päivitetyt luvut lainsäädännön muutosten osalta.

Kuntaliiton nykyinen ohje on tehty vesilaitosten järjestelmien näkökulmasta, eikä se siten kaikilta osin sovellu kiinteistökohtaisiin järjestelmiin. Seuraavassa on kuitenkin lainattu Hulevesiopasta, mutta on muistettava Hulevesioppaan alkuperäinen käyttötarkoitus kunnallisiin tai laajempiin järjestelmiin. Lainaukset on merkitty kursiivilla ja sisennettynä.

Yleiset periaatteet

Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on taajamien kuivatus ja taajamatulvien torjunta, pohja- ja pintavesien suojelu sekä myötävaikuttaminen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Rakennetuilla alueilla hydrologia muuttuu aina luonnontilaisesta, sillä rakentaminen lisää väistämättä vettä läpäisemättömiä pintoja. Hulevesien hallinnalla tulisi luoda edellytykset taajamavesien virtaamien tasoittamiselle mm. hulevesiä imeyttämällä ja viivyttämällä. Tämä tulee entistä tärkeämmäksi ilmastonmuutoksen myötä.

Hulevesien muodostumisen estäminen ja määrän vähentäminen

Hulevesien vähentäminen on tärkein osa hulevesien hallintaa. Ainoastaan rajoittamalla hulevesien muodostumista (rakennettujen pintojen määrää pienentämällä), imeyttämällä muodostuneita hulevesiä tai haihduttamalla niitä kasvillisuuden avulla huleveden kokonaismäärää voidaan vähentää ja siirtää hulevettä pintavalunnasta osaksi maa- ja pohjavettä tai ilmakehän vettä.

Hyvällä suunnittelulla voidaan ehkäistä hulevesien muodostumista ilman erillisten hulevesirakenteiden toteuttamista tai erillisiä aluevarauksia. Tällaisia keinoja tonteilla ovat esimerkiksi luontaisen kasvillisuuden säilyttäminen ja tasaamisen minimointi sekä päällystettyjen pintojen minimointi esimerkiksi järjestämällä pysäköinti useaan tasoon.

Hulevesien hallinnan kannalta ensisijaisen tärkeitä ovat syntypaikalla tehtävät toimenpiteet, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista esimerkiksi viherkattojen tai kattopuutarhojen avulla, hyödyntämällä paikallisesti kattovesiä ja imeyttämällä hulevesiä syntypaikallaan. Imeyttämistä voidaan yksinkertaisimmillaan edistää jättämällä piha-alueita päällystämättä ja käyttämällä läpäiseviä päällysteitä. Varsinaiset imeytysrakenteet voivat vaihdella yksinkertaisista kivipesistä, sorasaarroista ja muista imeytyspainanteista ja -kaivoista maanalaisiin imeytyskenttiin ja jopa tehdasvalmisteisiin järjestelmiin. Imeytettäessä on varmistettava, ettei rikota pohjaveden pilaamiskieltoa.

Hulevesien imeyttäminen maaperään

Imeyttämisen tulisi olla ensisijainen hulevesien hallinnan toimenpide hulevesien synnyn ehkäisemisen jälkeen, koska se on tehokkain tapa vähentää jo muodostuneen huleveden kokonaismäärää.

Vaikka imeytyminen vähentää huleveden määrää, imeytysjärjestelmät eivät koskaan voi olla niin tehokkaita, että niillä voitaisiin hallita rankkasateiden hulevesiä sellaisenaan.

Imeytysmenetelmien toimivuutta suurten hulevesimäärien hallinnassa voidaan parantaa yhdistämällä imeytysjärjestelmiin viivytystilavuutta.

Tehokas imeyttäminen edellyttää maaperältä vähintään kohtalaista vedenläpäisevyyttä. Imeytysratkaisujen on sijaittava riittävän kaukana rakennuksien perustuksista.

Hulevesien viivyttäminen ja käsittely

Huleveden viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen. Viivytysmenetelmät voidaan karkeasti luokitella kosteikkoihin, lammikoihin, painanteisiin sekä rakennettuihin altaisiin ja kaivantoihin. Kosteikoissa, lammikoissa ja altaissa on tyypillisesti pysyvä vesipinta, kun taas painanteet ja kaivannot kuivuvat sadetapahtumien välissä.

Erityisen tärkeää hulevesien viivyttäminen ennen niiden johtamista viemäriin on alueilla, joissa muodostuu suuria hulevesivirtaamia. Tällaisia ovat laajat teollisuus- ja työpaikka-alueet, liike- ja logistiikkakeskukset sekä hallit, joissa on laajoja kattopintoja tai päällystettyjä kenttiä. Tällaisissa kohteissa voidaan jaotella hulevedet jakeisiin: puhtaammat kattovedet voidaan useammin imeyttää, kun taas pysäköintialueiden ja logistiikkapihojen hulevedet joudutaan todennäköisesti käsittelemään ennen imeytystä tai johtamaan hulevesijärjestelmään viivytettyinä.

Maan pinnassa olevat avoimet hulevesijärjestelmät kykenevät vastaanottamaan suuriakin virtaamia, ja veden virtausta on mahdollista viivyttää painanteissa, avouomissa, altaissa, lammikoissa ja kosteikoissa. Lisäksi hulevesien laadulliseen hallintaan tähtäävät rakenteet - esimerkiksi suodatus, altaat, lammikot ja kosteikot - myös viivyttävät hulevesiä merkittävästi. (Maanpäälliset suuren mittakaavan hulevesijärjestelmät, kuten kosteikot, lammikot, yms., eivät yleensä ole kiinteistön sisäisiä hulevesiratkaisuja.)

Suurin osa hulevesien kuljettamista haitta-aineista on sitoutuneena kiintoaineeseen. Tämän takia näiden haitta-aineiden poistaminen on suhteellisen helppoa esimerkiksi laskeuttamalla ja suodattamalla (kiinteistöjen tasolla esimerkiksi hiekan- ja lietteenerottimet.) Pohjaveden kannalta tavallisin haitta-aine, joka on liukoisessa muodossa eikä pidäty suodattimeen tai maaperään, on liukkauden torjunnassa käytetty suola eli natriumkloridi. Viivytysmenetelmiin usein liittyvä kasvillisuus lisää puhdistusvaikutusta sitomalla itseensä huleveden kuljettamia ravinteita.

Hulevesien johtaminen avoimissa järjestelmissä

Avoimia hulevesien johtamismenetelmiä ovat avo-ojat, purot, viherpainanteet, kourut, kanavat ja muut avouomavirtaukseen perustuvat johtamismenetelmät. Avoimien menetelmien tarkoituksena on johtaa hulevettä siten, että virtaama hidastuu ja epäpuhtauksien laskeutuminen ja imeytyminen mahdollistuu. Virtaaman hidastumista, imeytymistä ja puhdistumista voidaan tehostaa johtamisreittien kasvillisuudella, pienellä pituuskaltevuudella ja riittävällä pituudella.

Hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan kannalta paras tapa hulevesien keräämiseen ja johtamiseen on avoin kuivatusjärjestelmä, joka muodostuu painanteista, avo-ojista ja tarvittavilta osin rummuista ja hulevesiviemäriosuuksista.

Hulevesien johtaminen maan pinnalla soveltuu etenkin alueille, joilla maankäyttö ja rakentaminen on suhteellisen väljää. Pienillä valuma-alueilla - esimerkiksi yksittäisten kiinteistöjen ja tonttien alueella - pintajärjestelmiä voidaan käyttää myös tiiviisti rakennetuissa kohteissa. Laajempia valuma-alueita palvelevat pintajärjestelmät edellyttävät aina tilavarausta kiinteistöön kuuluvalta viheralueelta, katualueelta tai yleiseltä alueelta.

Hulevesien johtaminen putkijärjestelmissä

Hulevesiviemäröinti pyritään järjestämään painovoimaisesti luonnollisia valumareittejä mukaillen ja luonnolliset valuma-aluerajat huomioon ottaen. Vaikka luonnonmukaisia valumareittejä noudatettaisiin, hydrologisen kierron kannalta viemäröinti on kaukana luonnonmukaisesta menetelmästä. Viemäröinti ei mahdollista hulevesien imeytymistä maaperään, minkä lisäksi se johtaa hulevedet liian nopeasti ja käsittelemättöminä purkuvesiin. Tämä aiheuttaa suuria virtaamavaihteluita, rantavyöhykkeen eroosiota ja heikentää vesien tilaa. Erilaisin hulevesien hallintamenetelmin hulevesiviemäriverkoston mitoitusta voidaan pienentää, tulvimisherkkyyttä vähentää ja purkuvesistön kuormitusta vähentää. Uusista hulevesien hallintamenetelmistä huolimatta maanalaisia putkijärjestelmiä tarvitaan edelleen osana hulevesien hallinnan kokonaisratkaisua.

35.3 Suunnittelussa huomioitavaa

Hulevesijärjestelmien suunnittelu vaatii eri alojen ammattilaisten tai erityissuunnittelijoiden osaamista ja yhteistyötä. Tyypillisesti mukana voivat olla pääsuunnittelija-arkkitehti, geosuunnittelija, rakennesuunnittelija ja LVI-suunnittelija.

Rakennus tulisi suunnitella siten, että hulevesien poisjohtaminen otetaan huomioon sekä arkkitehtisuunnittelussa että korkeusasemissa. Esim. kattomuodoilla vaikutetaan siihen, miten kattovedet voidaan kerätä ja johtaa haluttuun suuntaan jo räystäskorkeudella. Räystäskourujen kallistuksilla voidaan ohjata vesiä tavoitteen mukaiseen suuntaan, esim. ylärinteeseen, jolloin imeytykselle omalla tontilla jää enemmän etäisyyttä hulevesijärjestelmään osoitetun liittymispaikan suuntaan. Maanpinnan materiaalit ym. on valittava siten, että tontilla on riittävästi imeytyspintaa. Uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota perustusten alapinnan ja kunnan hulevesijärjestelmän keskinäisiin korkeuseroihin.

Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta ja tällä tavalla parantaa toimintavarmuutta ja vähentää energiankulutusta. Pumppaus on sähköstä riippuvaista ja sisältää riskin sekä sähkönsaatavuuden että toimintavarmuuden osalta. Vanhoja kiinteistöjä ei tule pakottaa sellaisiin muutostöihin, jotka lisäisivät niiden riippuvuutta sähköstä perustusten kuivatusvesien osalta. Sähkön kulutuksen lisääminen ei myöskään ole ympäristötavoitteiden mukaista.

Ojia on toiminnallisesti hyvin erilaisia esim. sen mukaan sijaitsevatko ne tasamaalla vai rinteessä, ja jos rinteessä niin ovatko ne rinteen suuntaan vai poikittain. Poikittain rinteeseen valuvat vedet ovat herkkiä ylivuodolle. Ojat ovat yleensä myös naapurinkin asia, ja suunniteltaessa hulevesien johtamista ojiin on huomioitava naapurikiinteistöt ja pyrittävä yhteistyössä kaikille sopivaan ratkaisuun. Ojien purkupaikat täytyy arvioida.

35.4 Hulevesien johtaminen, imeyttäminen ja viivyttäminen

Hulevesien vähentämisperiaatteen mukaan kerätyt hulevedet pyritään imeyttämään maaperään. Mikäli tämä ei ole mahdollista, hulevedet johdetaan avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin kiinteistöllä tapahtuvan viivytyksen jälkeen. Hulevesien johtamisessa on huomioitava paikalliset määräykset esim. asemakaavassa sekä mahdolliset vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan ohjeet. Jos kiinteistö sijaitsee kunnan järjestämällä hulevesiviemärin toiminta-alueella, on sillä vesihuoltolain mukaan liittymisvelvollisuus hulevesiviemäriin ellei liittymisvelvollisuudesta ole haettu vapautusta. Vapautuksen hakuprosessista on syytä kysyä rakennusvalvonnalta neuvoa oikean menettelytavan löytämiseksi hyvissä ajoin ennen rakennusluvan hakemista.

Hulevesien imeytys- tai viivytysrakenteisiin on tehtävä ylivuoto, jonka kautta tulvivat vedet ohjautuvat hallitulle tulvareitille.

Imeytettäessä hulevettä maaperään on huolehdittava siitä, ettei aiheudu haitallista jäätymistä, tulvimista, kosteusvaurioita tai muita haittoja.

Hulevedet tulee imeyttää maaperään riittävän etäällä rakennuksesta. Imeyttämisessä on huomioitava rakennuspaikan maaperän ominaisuudet, rakennusten perustamistapa, mahdollisten maanalaisten rakenteiden vesitiiviys ja imeytyspaikan etäisyys rakenteista. Tarvittaessa on käytettävä geosuunnittelijan asiantuntemusta. On vältettävä sellaista tilannetta, jossa hulevedet joutuisivat imeytyksestä perustusten kuivatusjärjestelmään. Tiiviisti rakennetuissa taajamissa on mahdollista, että imeyttäminen ei edellä mainituista syistä ole ensisijainen hulevesien poistotapa.

Mahdollinen pelastustie on huomioitava imeytys- ja viivytysrakenteiden suunnittelussa.

Kiinteistön hulevedet voidaan yleensä johtaa vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon imeytyksen ja/tai viivytyksen jälkeen. Liittymisessä noudatetaan vesihuoltolaitoksen antamia ohjeita (liitospaikka, liitoskorkeus, jne.).

Viivytyskennot tai -putkistot tulee varustaa tarkastus-/puhdistusyhteillä.

35.5 Hulevesien johtaminen sekavesiviemäriin

Jos muuta mahdollisuutta hulevesien johtamiseksi ei ole, voidaan hulevedet johtaa vesihuoltolaitoksen luvalla sekavesiviemäriin. Jos kiinteistöllä on jätevesien pienpuhdistamo, hule- ja jätevedet yhdistetään vasta puhdistamon jälkeen.

Yleissääntönä sekavesiviemäriin yhdistämisessä on, että jäte- ja hulevesiviemäri yhdistetään lähellä tontin rajaa sijaitsevassa tarkastuskaivossa, ja tästä johdetaan yhdysputki vesihuoltolaitoksen sekavesiviemäriin.

Hulevesiä ei tule johtaa ainoastaan jätevesiä palvelevaan viemäriin.

35.6 Hulevesiviemäreiden mitoitus (johtamisjärjestelmien mitoitusvirtaama)

Hulevesilaitteisto pyritään mitoittamaan siten, että viemäriin johdettava mitoitussadetta vastaava virtaama ei aiheuta viemärin tulvimista.

Mitoitussateen ylittävä rankkasade voi aiheuttaa hulevesiviemärin padotuksen, ja padotukseen tulisi varautua jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Tulisi välttää rakentamista ympäröivien maanpintojen korkeutta matalampaan korkeuteen tai herkästi tulvivalle alueelle tai tiedostaa ja huomioida riskit jo rakentamisvaiheessa. Kattosadevesien padottamiseen voidaan varautua ulosheittäjillä. Rakennuksen sisäinen hulevesiputkisto on tehtävä tiiviiksi ja padotuspaineen kestäväksi.

Viettoviemärinä toimivan hulevesiviemärin mitoitusohjeet esitetään esimerkissä Sadevesilaitteiston mitoitus. Koska käsinlaskentaan liittyy useita epävarmuuksia, valitaan putkikooksi nomogrammin osoittamaa teoreettista johtokokoa seuraava isompi dimensio tai kasvatetaan kaltevuutta.

Sadevesilaitteiston mitoitus -esimerkin osalta on tunnistettu uusimistarve, mutta uusi mitoitusohje ei ehtinyt ensimmäisenä julkaistavaan luonnokseen. Kokemuksenkin perusteella rankkasateiden intensiteetti on kasvanut, ja mitoitussateen arvoa 0,015 l/s,m² ollaan nostamassa ylöspäin. (Viittaus uuteen mitoitusoppaaseen lisätään tähän oppaan julkaisemisen jälkeen.)

35.7 Hulevesien imeytyksen ja viivytyksen mitoittaminen (tilavuus imeytys- ja viivytysjärjestelmissä)

Ensisijainen tavoite on saada hulevedet imeytettyä omalle tontille. Näin voidaan tehdä, mikäli maaperä tontilla soveltuu imeyttämiseen. Yleensä edellytetään, että tontin maaperätutkimuksessa on kirjattu, että hulevedet voidaan imeyttää tontille. Tämän lisäksi useissa kunnissa edellytetään ammattilaisen, esimerkiksi geosuunnittelijan tekemä imeytyssuunnitelma, jossa vahvistetaan, että laskettu hulevesimäärä imeytyy suunnitelman mukaisella rakenteella tontille.

Hulevesien imeytyksessä sekä viivytyksen laskennassa käytettävä virtaama on sama kuin tontilta pois johdettava hulevesivirtaama dm3/s. Virtaama on yhtä kuin kvv-laitteistoselvitykseen merkitty virtaama.

Kunnallisen vesihuoltojärjestelmän putkistoon johdettava hulevesi on aina viivytettävä. Myös ojiin johdettava virtaama on usein viivytettävä paikalliset ohjeet huomioiden. Vapautuksen viivytyksestä voi antaa rakennusvalvontaviranomainen.

Viivytystilavuus lasketaan minimissään 10 minuutin huippusateelle (0,015 dm3/s/m2) eli mitoitettu huippuvirtaama (dm3/s) x 600 s = viivytystilavuus (dm3).

Viivytyksen säätö toteutetaan usein niin kutsutussa virtauksensäätökaivossa, jossa on virtauksensäätöaukko (kts. kokomitoitus alempana) sekä ylivuoto.

Rakennuksen salaojavedet voidaan johtaa viivytyksen jälkeiseen putkistoon, jotta viivytyksen ylivuoto- tai padotustilanteissa vesi ei nouse rakennuksen perustuksiin.

Kuvassa 35.1 on viivytysjärjestelmän yleinen periaate:

etukaivo, jossa sakkapesä (min. 500 mm) ja vesilukko,
viivytyssäiliö tai laajennettu putki puhdistusyhteellä ja lopuksi
virtauksensäätökaivo sakkapesällä (min. 500 mm).

Kuva 35.1 Hulevesien viivytysjärjestelmän yleinen periaate.

Tärkeää on, että virtauksen säätöaukko pysyy puhtaana ja viivytys toimii tarkoituksen mukaisesti. Tästä syystä järjestelmän toimivuus on tarkistettava ja tarvittaessa huollettava vuosittain, merkintä huoltokirjaan.

Pienissä viivytyssäiliöissä (3–16 m3) sopiva virtauksen säätöaukon koko on 20 mm (viivytysaika 1–6 h).
Suuremmissa säiliöissä (17–30 m3) sopiva aukon koko on 25 mm (viivytysaika on 4–7 h).
Näitä suuremmissa säiliöissä käytetään aukon kokoa 32 mm.

Hulevesiä viivytettäessä viivytysajan olisi hyvä olla useita tunteja. 6 tunnin viivytysaika olisi jo erinomainen. Eräissä hulevesiohjeissa tavoiteviivytysaika on 12 h, mikä johtaa pieniin purkausaukkoihin ja sen seurauksena purkausaukon mahdolliseen tukkeutumiseen. Mikäli virtausaukon laskenta, rakennusvalvonta tai kaavamääräykset edellyttävät alle 20 mm virtausaukon käyttämistä ja sitä käytetään, on virtauksen säätökaivon oltava rakenteeltaan hyvin itsepuhdistuva.

Joidenkin kaupunkien kaavoissa on annettu alueellisia määräyksiä virtausaukon koosta.

35.8 Hulevesijärjestelmään johdettavat vedet

Hulevesijärjestelmään ei saa johtaa jätevesiä.

Tarvittaessa hulevesilaitteisto varustetaan erotin- ja käsittelylaittein esimerkin Erottimien valinta- ja mitoitusperusteet mukaisesti.

Kattosadevesiä ei tarvitse käsitellä. Kiinteistöillä, joilla piha-alueen hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta hulevesiviemäriin, kannattaa kattosadevedet johtaa öljynerottimen ohi hulevesijärjestelmään, tai kattosadevedet voidaan johtaa esimerkiksi imeytykseen, kun piha-alueen hulevedet johdetaan viivytyksen jälkeen hulevesiviemäriin.

Rakennuksen sisäpuolelta (vesikaton alapuolinen putkiosuus, johon liitytään sisätiloista) ei tulisi liittyä hulevesijärjestelmään, koska mitoitussateen ylittyessä voivat rakennuksen omat hulevesiviemärit padottaa ja esimerkiksi hulevesiviemäriin liitetyt kondenssivesiviemärit voivat tällöin aiheuttaa vesivahingon. Poikkeuksena "liittämiskiellossa" voivat olla esimerkiksi sprinklerijärjestelmien koestusvedet, jotka voidaan johtaa hulevesiviemärijärjestelmään sulku- ja takaiskuventtiilillä varustetun putken välityksellä. Normaalitilanteessa sulkuventtiili on kiinni, ja sprinklerijärjestelmän koestuksen ajaksi venttiili avataan.

Opas

Luokka

Aihe

Kommentit

Merja Laitinen (ei varmistettu)

PIKAKOMMENTTEJA 10.1.2019

PIKAKOMMENTTEJA 10.1.2019
Talotekniikkainfon –opas Vesi- ja viemärilaitteistoista, julkaistu 3/2018, Kommentit kohtaan Vesi- ja viemärilaitteistot, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä koskevat luvut.
1. Kuntaliiton hulevesi oppaasta ja sen päivitysosasta
- on olemassa tarve kuntaliiton oppaan kokonaisuudistukselle, ja kun uudistus tehdään, toivomme, että siinä otetaan jatkossa huomioon myös yksittäisten kiinteistöjen sekä kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien näkökulma. Työryhmään voisi kutsua esim. talotekniikan, rakennustekniikan, geotekniikan ja omakotitaloliiton edustusta.
- Kuntaliiton nykyinen ohje on tehty vesilaitosten järjestelmien näkökulmasta eikä se siten kaikilta osiltaan sovellu kiinteistökohtaisten järjestelmiin.
- Kuntaliiton oppaassa on joitain virheitä mm. käsitteisiin liittyen, jotka kaipaavat tarkistusta. Oppaaseen tulisi sisällyttää olemassa olevaa, vanhaa rakennuskantaa koskeva luku hulevesin ja perustusten kuivatusvesien osalta.
2. Käsitteistä
Perustusten kuivatusvedet eivät ole hulevesiä. Niitä molempia on tarkasteltava erikseen.
Hulevedet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain hulevesipykälien alussa. Perustusten kuivatusvedet on määritelty ympäristönministeriön asetuksessa kohdassa käsitteet.
3. Suunnittelun linjauksista
- Ensisijaisesti rakennus tulisi suunnitella siten, että hulevesien poisjohtaminen otetaan huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa sekä korkeusasemissa. Esim. kattomuodoilla vaikutetaan siihen, miten kattovedet voidaan kerätä ja johtaa haluttuun suuntaan jo räystäskorkeudella. Räystäskourujen kallistuksilla voidaan ohjata vesiä tavoitteen mukaiseen suuntaan, esim. ylärinteeseen, jolloin imeytykselle omalla tontilla jää enemmän aikaa ja/tai hulevesijärjestelmään osoitetun liittymispaikan suuntaan. Maanpinnan materiaalit ym. on valittava siten, että tontilla on riittävästi imeytyspintaa. Uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota perustusten alapinnan ja kunnan hulevesijärjestelmän keskinäisiin korkeuseroihin ja pyrkiä välttämään pumppaustarvetta.
- Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta. Pumppaus on sähköstä riippuvainen ja sisältää riskin mm. sähkönsaatavuuden että toimintavarmuuden osalta. Vanhoja kiinteistöjä ei tule pakottaa sellaisiin muutostöihin, jotka lisäisivät niiden riippuvuutta sähkön riittävyydestä tai jakelusta perustusten kuivatusvesien osalta. Sähkön kulutuksen lisääminen ei myöskään ole ympäristötavoitteiden mukaista.
- Ojista muistuttaisin, että niitä on toiminnallisesti hyvin erilaisia esim. sen mukaan sijaitsevatko ne tasamaalla vai rinteessä ja jos rinteessä niin ovatko ne rinteen suuntaan vai poikittain. Poikittain rinteeseen valuvat vedet ovat herkkiä ylivuodolle. Ojat ovat yleensä myös naapurinkin asia eli niitä ei voi pitää itsestään selvyytenä. Ojien purkupaikatkin täytyy arvioida.
- Tutkimusta ja tuotekehitys tulisi lisätä.
- Muistutetaan, että monet muutostyöt edellyttävät usein rakennuslupamuutosta. Periaatteessa voi linjata, että aina kun tehdään muutoksia liittymiin, tarvitaan muutoslupa, koska liittymälausunnot ovat lupa-asiakirjoa. Liittymämuutoksista on tiedotettava myös kiinteistökaupassa, joten lupamuutos on tässäkin hyvä dokumentti.
- Ketään ei kuitenkaan voi vastoin tahtoaan pakottaa ryhtymään sellaisiin muutostöihin. jotka edellyttäisivät hakemaan lupamuutosta. Luvanvastainen muutostyö on MRL:n mukaan rangaistavissa oleva teko.
- Oppaassa kohta ”yleiset periaatteet” kohdan pallerot ovat hyvä yritys, mutta kaipavat vielä hiontaa.
- Erityisesti kiitän opastanne siitä, että on pyritty ottamaan huomioon myös riskejä.
4. Lisäisin vielä keskeiset laki viitteet: Maankäyttö- ja rakennuslaki luku 13a ja Vesihuoltolaki, joita kumpaakin on tarkasteltava samanaikaisesti.

10.01.19 15:17 Ikilinkki

Toimitus

Tämän kommentin numeroituihin

Tämän kommentin numeroituihin kohtiin on vastattu alla olevissa kommenteissa, joissa on ensin toistettu varsinainen kommenttiteksti ja sen jälkeen kommenttivastaus.

18.03.19 14:19 Ikilinkki

jyri.jyrkkäranta

Talotekniikkainfon –opas Vesi

Talotekniikkainfon –opas Vesi- ja viemärilaitteistoista, julkaistu 3/2018, Kommentit kohtaan Vesi- ja viemärilaitteistot, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä koskevat luvut.
1. Kuntaliiton hulevesi oppaasta ja sen päivitysosasta
- on olemassa tarve kuntaliiton oppaan kokonaisuudistukselle, ja kun uudistus tehdään, toivomme, että siinä otetaan jatkossa huomioon myös yksittäisten kiinteistöjen sekä kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien näkökulma. Työryhmään voisi kutsua esim. talotekniikan, rakennustekniikan, geotekniikan ja omakotitaloliiton edustusta.

Vastaus: Hyvä kommentti. Toivottavasti oppaan uusiminen toteutuu. Mikäli LVI-suunnittelun näkökulmaa tarvitaan työryhmässä, niin allekirjoittanut on halukas osallistumaan.

- Kuntaliiton nykyinen ohje on tehty vesilaitosten järjestelmien näkökulmasta eikä se siten kaikilta osiltaan sovellu kiinteistökohtaisten järjestelmiin.

Vastaus: Näin on. Olen yrittänyt tuoda asian tekstissä esiin, mutta tätä asiaa on vielä enemmän painotettava. Tekstiä voisi selkeyttää esittämällä pitkän lainauksen Hulevesioppaasta esim. pienemmällä fontilla.

- Kuntaliiton oppaassa on joitain virheitä mm. käsitteisiin liittyen, jotka kaipaavat tarkistusta. Oppaaseen tulisi sisällyttää olemassa olevaa, vanhaa rakennuskantaa koskeva luku hulevesin ja perustusten kuivatusvesien osalta.

Vastaus: OK. Yo. kommentti koski siis Kuntaliiton Hulevesiopasta?

18.03.19 14:23 Ikilinkki

jyri.jyrkkäranta

2. Käsitteistä

Perustusten kuivatusvedet eivät ole hulevesiä. Niitä molempia on tarkasteltava erikseen.
Hulevedet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain hulevesipykälien alussa. Perustusten kuivatusvedet on määritelty ympäristönministeriön asetuksessa kohdassa käsitteet.

Vastaus: OK. Oppaassa on käytetty samaa jäsentelyä kuin asetuksessa, ja asetuksen luvussa 7 hulevesi ja perustusten kuivatusvedet on esitetty otsikon ”Kiinteistön hulevesilaitteisto” alla.

Näiden esittäminen samassa luvussa on varmaan perua vanhasta D1:stä, jossa sade- ja perustusten kuivatuslaitteisto oli esitetty yhden otsikon alla – käytännönläheisesti varmaan siksi, että samaan hulevesiviemäriin nämä molemmat vedet monesti päätyvät. (Tai D1:ssä puhuttiin vielä sadevesistä.)

Täytyy tarkistaa määritelmät ilmoitetuista lähteistä.

18.03.19 14:25 Ikilinkki

jyri.jyrkkäranta

3. Suunnittelun linjauksista

- Ensisijaisesti rakennus tulisi suunnitella siten, että hulevesien poisjohtaminen otetaan huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa sekä korkeusasemissa. Esim. kattomuodoilla vaikutetaan siihen, miten kattovedet voidaan kerätä ja johtaa haluttuun suuntaan jo räystäskorkeudella. Räystäskourujen kallistuksilla voidaan ohjata vesiä tavoitteen mukaiseen suuntaan, esim. ylärinteeseen, jolloin imeytykselle omalla tontilla jää enemmän aikaa ja/tai hulevesijärjestelmään osoitetun liittymispaikan suuntaan. Maanpinnan materiaalit ym. on valittava siten, että tontilla on riittävästi imeytyspintaa. Uudiskohteissa tulisi kiinnittää huomiota perustusten alapinnan ja kunnan hulevesijärjestelmän keskinäisiin korkeuseroihin ja pyrkiä välttämään pumppaustarvetta.

Vastaus: OK. Hyvää tekstiä. Lisätään oppaaseen.

- Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta. Pumppaus on sähköstä riippuvainen ja sisältää riskin mm. sähkönsaatavuuden että toimintavarmuuden osalta. Vanhoja kiinteistöjä ei tule pakottaa sellaisiin muutostöihin, jotka lisäisivät niiden riippuvuutta sähkön riittävyydestä tai jakelusta perustusten kuivatusvesien osalta. Sähkön kulutuksen lisääminen ei myöskään ole ympäristötavoitteiden mukaista.

Vastaus: OK. Hyvää tekstiä oppaaseen. Oppaassa voisi vielä painottaa pumppaamoratkaisun haittoja ja riskejä tai ennen kaikkea esittää hyvän tai suositeltavan toteutustavan. Esimerkiksi ”Rakennusten hulevedet ja perustusten kuivatusvedet tulisi uudiskohteissa suunnitella siten, ettei pumppaukselle olisi tarvetta, ja tällä tavalla parantaa toimintavarmuutta ja vähentää energiankulutusta.”

- Ojista muistuttaisin, että niitä on toiminnallisesti hyvin erilaisia esim. sen mukaan sijaitsevatko ne tasamaalla vai rinteessä ja jos rinteessä niin ovatko ne rinteen suuntaan vai poikittain. Poikittain rinteeseen valuvat vedet ovat herkkiä ylivuodolle. Ojat ovat yleensä myös naapurinkin asia eli niitä ei voi pitää itsestään selvyytenä. Ojien purkupaikatkin täytyy arvioida.

vastaus: OK. Hyvä lisäys tekstiin.

- Tutkimusta ja tuotekehitys tulisi lisätä.

OK. Samaa mieltä. Tämäkin opas jäi keskeneräiseksi hulevesivirtaamien ja viivytystilavuuden laskentaohjeiden osalta.

- Muistutetaan, että monet muutostyöt edellyttävät usein rakennuslupamuutosta. Periaatteessa voi linjata, että aina kun tehdään muutoksia liittymiin, tarvitaan muutoslupa, koska liittymälausunnot ovat lupa-asiakirjoa. Liittymämuutoksista on tiedotettava myös kiinteistökaupassa, joten lupamuutos on tässäkin hyvä dokumentti.

Vastaus: OK. Hyvää asiaa, mutta onko sellaista mitä pitäisi tuoda oppaaseen? Oppaassa käsitellään luvan edellytyksenä olevia suunnitelmia, mutta ei ainakaan muualla sitä, mitkä ovat luvanvaraisia muutostöitä. Ei ehkä oppaaseen tätä asiaa.

- Ketään ei kuitenkaan voi vastoin tahtoaan pakottaa ryhtymään sellaisiin muutostöihin. jotka edellyttäisivät hakemaan lupamuutosta. Luvanvastainen muutostyö on MRL:n mukaan rangaistavissa oleva teko.

Vastaus: OK. Kommentti menee ”lakimiespuolelle”. Jätetään pois oppaasta.

- Oppaassa kohta ”yleiset periaatteet” kohdan pallerot ovat hyvä yritys, mutta kaipavat vielä hiontaa.

Vastaus: OK. Pallerot ovat Kuntaliiton oppaasta (muistaakseni). Otetaan kohdat pois.

- Erityisesti kiitän opastanne siitä, että on pyritty ottamaan huomioon myös riskejä.

OK. Kiitoksia.

18.03.19 14:26 Ikilinkki

jyri.jyrkkäranta

4. Lisäisin vielä keskeiset

4. Lisäisin vielä keskeiset lakiviitteet: Maankäyttö- ja rakennuslaki luku 13a ja Vesihuoltolaki, joita kumpaakin on tarkasteltava samanaikaisesti.

Vastaus: OK. Lisätään lakiviitteet tekstiin.

18.03.19 14:32 Ikilinkki

harri.aavaharju

Lisäsin maininnan

Lisäsin maininnan puhdistusyhteistä.

03.05.19 10:11 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

3 Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelu

juhani.hyvarinen — Fri, 01 Sep 2017 11:01:11 +0000

3 Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelu juhani.hyvarinen 1.9.2017 14.01.11

Asetusteksti

Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtävänsä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelussa siitä, että rakennus täyttää käyttötarkoituksen mukaisesti vesi- ja viemärilaitteistojen turvallisuuteen, terveellisyyteen, käyttövarmuuteen, kestävyyteen ja energiatehokkuuteen vaikuttavat vaatimukset. Suunnitelmasta on käytävä ilmi vesi- ja viemärilaitteistoissa käytettävät osat, tuotteet ja materiaalit.

Opastava teksti

Asetuksen edellyttämien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnitteluun vaikuttavien tekijöiden huomioiminen suunnittelussa voidaan osoittaa esimerkiksi rakennuslupavaiheessa laatimalla yhteenveto LVI-suunnittelun ja toteutuksen perusteista, jossa esitetään mm. suunnittelutavoitteet, mitoitusarvot, mitoittavat kuormat ja ulkoiset mitoitusolosuhteet.

Pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää vesi- ja viemärilaitteistolle asetetut vaatimukset. Kustakin erityissuunnitelmasta vastaava henkilö huolehtii siitä, että suunnitelma täyttää osaltaan vesi- ja viemärilaitteistolle asetetut vaatimukset.

Vastaava työnjohtaja huolehtii rakennussuunnitelman, erityissuunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn tekemisestä siten, että vesi- ja viemärilaitteistolle asetetut vaatimukset täyttyvät suunnitelman mukaisesti. Kunkin erityissuunnitelman toteuttamisesta vastaava työnjohtaja huolehtii osaltaan siitä, että erityissuunnitelman toteutus täyttää suunnitelmissa vesi- ja viemärilaitteistolle asetetut vaatimukset.

Asetustekstissä korostetaan suunnittelijoiden yhteistyön merkitystä terveellisen ja turvallisen vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisessa. Pääsuunnittelijan tehtävät on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 120a §:ssä ja se korostaa pääsuunnittelijan roolia kaikkien suunnitelmien yhteensovittamisessa. Tämä tarkoittaa myös sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnitelmien, jotka oleellisesti vaikuttavat vesilaitteiston energiataloudellisuuteen, kuten pumppauskulujen optimointiin, lämpötilasäätöjen pysyvyyteen ja paineenkorotuksen hallintaan.

Erityissuunnittelijoiden tehtävät, vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuudet on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 120 §:ssä. On huomattava, että rakennusluvassa määritelty vaativuusluokka ei ole aina sama, kuin kvv-suunnittelun vaativuusluokka. Esimerkkeinä tästä ovat ammattimaiset pesulat tai valmistuskeittiöt, joiden kvv-suunnittelu on vaativassa luokassa. Rakennusvalvonnan kannalta erityissuunnittelijoita ovat LVI- ja rakennesuunnittelijat. LVI-suunnittelu sisältää KVV-suunnittelun, jota tässä pykälässä käsitellään. KVV-suunnittelijalla on toiminnallinen vastuu suunnitelmien mukaisesti toteutetusta vesi- ja viemärilaitteistosta. Laki ei tosin rajaa erityissuunnittelijoiden ammattialoja. Laki korostaa sitä, että erityissuunnittelijalla on käytössään tarvittavat lähtötiedot ja rakentamisen säädöksiä ja hyvää rakentamistapaa noudatetaan. Siksi vesi- ja viemärilaitteistot -asetuksen 4. §:ään on otettu KVV-suunnittelijan velvoitteeksi selvittää vesilaitteistoon johdettavan talousveden laatu. Joillakin pohjavesialueilla Suomessa on havaittu talousveden aiheuttaneet korroosiota vesilaitteistossa. MRL:n velvoite käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta on tärkeä osa 1 momentin edellytyksestä käyttövarmuuteen ja energiatehokkuuteen. Käytännössä käyttö- ja huolto-ohje laaditaan yhteistyössä erityisalan urakoitsijan kanssa, mutta rakennusvalvonta edellyttää KVV-suunnittelijan hyväksyntää käyttö- ja huolto-ohjeelle. Tämä tarkoittaa suunnittelijan allekirjoitusta KVV-tarkastusasiakirjassa ao. asiakohdassa.

Rakennussuunnittelijan velvoitteet on määritelty MRL 120b §:ssä. Rakennussuunnittelija on yleensä arkkitehti. Laki velvoittaa myös rakennussuunnittelijan hankkimaan tarvittavat lähtötiedot suunnitteluun. Tämä tarkoittaa, että KVV-suunnittelijan on annettava rakennussuunnittelijalle riittävän tarkat tiedot tilantarpeista, pystyroilorakenteista, palo-osastointitarpeista, huoltoluukuista, vuodonilmaistavoista ja teknisten tilojen koosta. Pystyroilojen tilantarveongelmaa helpottaa huomattavasti v. 2017 tullut MRL muutos, jossa kerrosala saadaan ylittää taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-ala verran.

Asetus edellyttää, että kvv-suunnitelmista ilmenee vesi- ja viemärilaitteistossa käytettävät osat, tuotteet ja materiaalit. Tämä on lisäys verrattuna vanhoihin D1-määräyksiin v. 2007. Lisäys johtuu siitä, että käytännössä on vuotovesiongelmia johtunut juuri osien ja materiaalien yhteensopimattomuudesta. Asetuksella pyritään ohjaamaan suunnittelijaa valitsemaan tuotehyväksyttyjä laitteistokokonaisuuksia, millä pyritään välttämään toteutusvaiheen yksittäisiä tuotemuutoksia esim. halvemman hinnan takia kestävyyden ja käyttövarmuuden kustannuksella. Käytännön suunnittelutyössä suunnittelija määrittää esimerkiksi putkistomateriaalit ja niihin soveltuvat liittimet ja kannatustavat.

Mikäli toteutusvaiheessa halutaan muutos suunnitelmiin, tarkoittaa se koko laitteiston muuttamista yksittäisten tuotteiden sijasta. Nyt KVV-suunnittelijalla on asetuksen tuomaa selkänojaa edellyttää tuotekokonaisuuden vaatimusten mukaisuuden täyttymistä.

Rakentamisessa käytettävien tuotteiden on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvia. Vesi- ja viemärilaitteistoihin liittyvien rakennustuoteryhmien olennaiset tekniset vaatimukset on tärkeimmiksi katsotuilta osiltaan tarkoitus koota erillisiin asetuksiin, joita voi käyttää soveltuvuuden arvioinnissa. Asetusten tuoteryhmät noudattelevat aiempien tyyppihyväksyntäasetusten mukaisia tuoteryhmiä. Rakennustuotteiden olennaisten teknisten vaatimusten asetuksia valmistellaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevan asetuksen rinnalla ja niitä on tarkoitus antaa 2018 aikana. Lisäksi uusitaan kaikki tyyppihyväksyntäasetukset vastaaville tuoteryhmille. Nykyiset tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat siirtymäsäännöksen myötä vuoden 2017 lopussa.

Rakentamisessa käytettäville eri tuoteryhmille sovellettavat tuotekelpoisuusmenettelyt voi tarkistaa hENhelpdesk-palvelussa olevasta taulukosta.

Opas

Luokka

Aihe

Kommentit

toimitus JH (ei varmistettu)

Ehdotettu, että käytettäisiin

Sähköpostikommentti:
Ehdotettu, että käytettäisiin piirrosmerkkeinä SFS EN 806-1:n mukaisia merkintöjä.

19.11.18 15:43 Ikilinkki

Toimitus

Piirrosmerkit eivät ole

Piirrosmerkit eivät ole olleet näiden oppaiden aihepiirissä. Palautteissa ja kommenteissa piirrosmerkkejä on toivottu. Mikäli sopiva piirrosmerkkikokoelma löytyy tai muodostuu, se voidaan niin haluttaessa liittää Talotekniikkainfoon esimerkkinä.

03.05.19 16:39 Ikilinkki

Toimitus

Palautetilaisuus 15.1.

Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelu, voisiko oppaassa avata, missä tilanteessa toteuttaja voi käyttää suunnittelijan määrittelemiä tuotteita ”vastaava” tuotteita

- suunnittelija voi päättää, millä tarkkuudella hän käytettävät tuotteet määrittelee. Suunnittelijaa ohjaavat rakennuttajan antamat ohjeet tai sovittu toimintatapa.
- osat voi määritellä tuotenimen tarkkuudella tai muulla suunnitelman toteuttamisen kannalta riittävällä tarkkuudella
- yleensä tuotteen vaihtaminen vastaavaan on hyväksytettävä suunnittelijalla
- toimintatapaan löytyy työkalu henHelp-deskistä

05.03.19 17:20 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

Palautetilaisuus 15.1.

Tarkastusasiakirjamenettelyä kehitetään yhtenäiseksi. Voisi olla osa Lupapisteen menettelyitä.

Rakennusvalvonta luottaa kuittaukseen. Se mitä on kuittauksen perusteena, on työmaavalvontaa

06.03.19 08:56 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

2 Määritelmät

juhani.hyvarinen — Fri, 01 Sep 2017 10:58:11 +0000

2 Määritelmät juhani.hyvarinen 1.9.2017 13.58.11

Asetusteksti

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

erityisellä vesilaitteistolla laitteistoa muun kuin talousveden johtamista varten,
hulevedellä maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavia sade- tai sulamisvesiä,
ilmavälillä vesikalusteen juoksuputken alareunan (tai vastaavan) ja sen alapuolella olevan säiliön (tai vastaavan) korkeimman mahdollisen vedenpinnan välistä vapaata pystysuoraa etäisyyttä,
jakojohdolla vesijohtoa, joka palvelee kahta tai useampaa vesipistettä,
jätevedellä yleensä viemärilaitteiston kautta pois johdettavaa vettä, joka on kemiallisesti, mikrobiologisesti, fysikaalisesti tai muuten likaantunut,
kannatuksella vesijohdon tai viemärin tuentaa kannakkeilla,
kertasäätöventtiilillä veden virtauksen asettamiseen tarkoitettua laitetta,
kiintopisteellä vesijohdon tai viemärin kiinnittämistä, joka estää putken liikkeen tukemiskohtaan nähden,
kokoojaviemärillä viemäriä, johon liittyy kaksi tai useampi viemäripiste,
kytkentäjohdolla vesijohtoa, jolla vesikaluste yhdistetään jakojohtoon,
kytkentäviemärillä viemäriä, jolla viemäripiste yhdistetään kokoojaviemäriin,
liittämiskohdalla kohtaa, jossa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto liitetään vesihuoltolaitoksen vesi- tai viemäriverkostoon,
lämpimällä käyttövedellä talousvedestä lämmittämällä tehtyä vettä,
mitoitussateella suurinta esiintyvää kymmenen minuuttia kestävää sadetta,
mitoitusvirtaamalla vesijohtojen tai viemärien mitoitukseen käytettävää virtaaman ohjearvoa,
normivirtaamalla vesipisteestä saatavaa tai viemäripisteeseen johdettavan virtaaman ohjearvoa,
padotuskorkeudella hyväksyttyä tasoa, johon saakka vedenpinta saa viemärissä enintään nousta liittyneen kiinteistön kohdalla,
padotusventtiilillä venttiiliä, joka sallii viemäriveden virtauksen vain yhteen suuntaan,
paineviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jätevesi, hulevesi tai perustusten kuivatusvesi pumpataan,
perustusten kuivatusvedellä maahan imeytynyttä vettä, joka johdetaan viemäriin tai muuhun purkupaikkaan rakennuksen pohjan ja perustusten kuivattamiseksi,
pystyviemärillä viemäriä, jonka kaltevuus pystytasoon nähden on pienempi kuin 45 astetta,
sammutusvesilaitteistolla palonsammutukseen tarkoitettua laitteistoa,
sulkuventtiilillä laitetta veden virtauksen avaamista tai sulkemista varten,
talousvedellä kaikkea vettä, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen noudattaen, mitä terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä säädetään talousvedestä,
tonttivesijohdolla vesijohtoa, joka yhdistää kiinteistön vesilaitteiston usean kiinteistön yhteiseen vesijohtoon,
tonttiviemärillä viemäriä, joka yhdistää kiinteistön viemärin usean kiinteistön yhteiseen viemäriin,
tuuletusviemärillä putkea viemärin tuulettamiseksi ja viemärin paineenvaihteluiden tasaamiseksi,
tyhjöventtiilillä laitetta, joka putkeen tai laitteeseen syntyvässä tietyn suuruisessa alipaineessa avaa yhteyden ympäröivään ilmaan ja estää siten takaisinimun aiheuttavan lappovaikutuksen syntymisen,
vaakaviemärillä viemäriä, jonka kaltevuus pystytasoon nähden on suurempi tai yhtä suuri kuin 45 astetta,
vaihdettavissa olevalla vesijohdolla putkea, joka ilman suurehkoja toimenpiteitä tai rakenteita rikkomatta voidaan vaihtaa ja korjata,
vesijohdon tai viemärin sijainnilla rakennuksessa vesijohtoa tai viemäriä asennettuna rakennuksen pohjalaattaan tai sen yläpuolelle,
vesijohdon tai viemärin sijainnilla maassa vesijohtoa tai viemäriä asennettuna maahan rakennuksen pohjalaatan alapuolelle tai perusmuurin ulkopuolelle,
vesikalusteella vedenottoon tarkoitettua laitetta, kuten hanaa, sekoitinta tai vastaavaa,
vesilaitteistolla laitteistoa talousveden ja lämpimän käyttöveden johtamista varten,
vesilukolla laitetta, joka estää viemärikaasujen pääsyn pois viemäristä,
vesipisteellä vesikalusteella varustettua vedenottopaikkaa,
viemärikalusteella viemäröintiin tarkoitettua laitetta, kuten pesuallas, lattiakaivo, WC-istuin tai muu vastaava,
viemärilaitteistolla laitteistoa jätevesien, hulevesien tai perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseksi,
viemäripisteellä viemärikalusteella varustettua viemäröintipaikkaa,
viettoviemäröinnillä viemäröintijärjestelmää, jossa jätevesi, hulevesi ja perustusten kuivatusvesi johdetaan pois painovoimaisesti,
vähimmäiskaltevuudella viettoviemärin pienintä sallittua kaltevuutta, jossa viemäri toimii itsepuhdistuvasti
yksisuuntaventtiilillä venttiiliä, joka sallii vesijohtoveden virtauksen vain yhteen suuntaan
ylivuotoputkella laitteen ylitäyttymisen estävää putkea
etäluettavalla vesimittarilla vedenkulutusta mittaavaa mittaria, jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea viestintäverkon kautta rakennuksen ulkopuolelta.

Opastava teksti

Märkätila-käsite, jota käytetään asetuksen 13 §:ssä, on määritelty Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta seuraavasti: märkätilalla [tarkoitetaan] huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä.

Opas

Luokka

Aihe

Lisää uusi kommentti

1 Soveltamisala

juhani.hyvarinen — Thu, 31 Aug 2017 11:41:54 +0000

1 Soveltamisala juhani.hyvarinen 31.8.2017 14.41.54

Asetusteksti

Tämä asetus koskee uudenrakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.

Opastava teksti

Asetuksen alussa viitataan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) niihin kohtiin, joiden nojalla asetuksen määräykset on annettu. Kohdat ovat:

117 c §:n 3 momentti laissa 958/2012: Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja mikrobiologisista olosuhteista, taloteknisistä järjestelmistä ja laitteistoista sekä rakennustuotteista.

117 d §:n 2 momentti laissa 958/2012: Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävästä käyttöturvallisuudesta.

117 f §:n 3 momentti laissa 958/2012: Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakenteilta ja rakennusosilta edellytettävästä ääneneristävyydestä;
2) taloteknisten laitteiden sallitusta äänitasosta;
3) rakennuksen ääniolosuhteille asetettavista vaatimuksista;
4) piha- ja oleskelualueiden meluntorjunnasta ja ääniolosuhteille asetettavista vaatimuksista.

117 g §:n 4 momentti laissa 1151/2016: Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakennuksen, rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista sekä näiden laskentatavasta rakennuksessa;
2) energialaskennan lähtötiedoista ja selvityksistä;
3) energian kulutuksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaamisesta;
4) rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella tapahtuvasta energiatehokkuuden vaatimustasojen asettamisesta ja luonnonvarojen säästeliään kulumisen ottamisesta huomioon niissä;
5) rakennustuotteista;
6) teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa olevasta energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä.

117 i §:n 4 momentti laissa 958/2012: Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä.

122 a §:n 3 momentin laissa 41/2014: Rakentamista koskevat suunnitelmat on laadittava siten, että ne täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

150 f §:n 4 momentti laissa 41/2014: Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastusasiakirjan sisällöstä ja siihen tehtävistä merkinnöistä.

Keskeisiä asiakokonaisuuksia, joita käsitellään muissa asetuksissa:

rakennuksen ääniympäristö. Vesi- ja viemärilaitteistot eivät saa aiheuttaa häiritsevää melua.
rakennusten kosteustekninen toimivuus. Vesi- ja viemärilaitteistot eivät saa aiheuttaa kosteusriskejä rakenteille
rakennuksen energiatehokkuus. Vesi- ja viemärilaitteistojen energiatehokkuus
rakennuksen paloturvallisuus ja sen osana taloteknisten järjestelmien paloturvallisuus erityisesti palo-osastojen välisten rakenteiden läpivienneissä

Opas