Esimerkki

Suunnittelija

Rakennustyyppi

LVI-palvelu

Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -opas_19.12.2023.pdf

Lämmitys

Lisää uusi kommentti

Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus

juhani.hyvarinen — Thu, 04 Jan 2024 06:43:53 +0000

Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus juhani.hyvarinen 4.1.2024 08.43.53

Opastava teksti

Rakennusten vaipan yli vallitsevan paine-eron hallitseminen tiiviissä rakennuksissa on rakennusvaipan tiiviystason parantuessa tullut entistä tärkeämmäksi. Ilmanvirtojen tasapaino on keskeinen paine-eroon vaikuttava asia ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihdon toteutuksessa, kun ilmavirrat säädetään eli tasapainotetaan.

Opas katsottiin tarpeelliseksi, koska tällä hetkellä rakennusten ilmanvaihdon tasapainotuksen suunnittelussa ja tasapainotustyössä ei välttämättä osata ottaa riittävästi huomioon rakennuksen vaipparakenteen tiiveyttä. Tämän seurauksena tasapainotuksen yhteydessä esiin nousevia ongelmia joudutaan ratkomaan tasapainotuksen yhteydessä. Parempi olisi, mikäli mahdolliset toteutusvaiheen ongelmatilanteet pystyttäisiin ennakoimaan ja esittämään niihin toimivat ratkaisut jo suunnittelun aikana.

Aloite oppaan valmistamisesta tuli Taitotalon Sami Mäkiseltä, joka kokosi oppaan kirjoittamista varten käsikirjoittajaryhmän ja järjesti ryhmän sisäisen työskentelyn. Käsikirjoittajaryhmällä on vankka ja laaja kokemus käytännön tasapainotustyöstä ja sen mahdollisista sudenkuopista.

Oppaan kanssa samanaikaisesti kirjoitettiin myös opas tasapainotuksen suunnitteluun ja tilaamiseen. Kirjoitetut kaksi opasta muodostavat yhdessä kokonaisuuden sekä tilaajalle että tasapainotustyön tekijälle. Oppaat valmistettiin kokonaan ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuneiden yritysten ja tahojen rahoittamina.

Lataa opas täältä:

Opas

Sisäilmasto ja ilmanvaihto

Luokka

Aihe

Kohdeyleisö

Rakennustyyppi

LVI-palvelu

Ilmanvaihdon säätöohjeet tiiviille rakennuksille 6.12.2023.pdf

Lisää uusi kommentti

Ilmanvaihdon säädön yleisohje rakennusten paine-erojen hallintaan. Tiiviit rakennukset.

juhani.hyvarinen — Thu, 04 Jan 2024 06:24:48 +0000

Ilmanvaihdon säädön yleisohje rakennusten paine-erojen hallintaan. Tiiviit rakennukset. juhani.hyvarinen 4.1.2024 08.24.48

Opastava teksti

Ohje on tarkoitettu käytettäväksi apuna tiiviiden rakennusten koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän säätämisessä. Ohjeessa esitetään suosituksia tavoiteltaville paine-eroille rakennuksessa ja ohjeita säätötyön suorittamiseen. Opas on suunnattu ensisijassa asuintalojen ja julkisten rakennusten rakentamista varten.

Ohjeen ehdottajana ja kirjoittajana toimi DI Lari Eskola A-Insinöörit Oy:stä. Hän myös koordinoi samanaikaisesti valmistettua ohjetta säätötyön tekijöille. Nämä kaksi ohjetta muodostavat yhdessä kokonaisuuden sekä tilaajalle että säätötyön tekijälle. Ohjeet valmistettiin ohjeen esipuheessa lueteltujen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuneiden yritysten ja tahojen rahoittamina.

Lataa ohje tästä:

Opas

Sisäilmasto ja ilmanvaihto

Luokka

Aihe

Kohdeyleisö

Asunto-osakeyhtiön hallitus

Rakennustyyppi

LVI-palvelu

Sisäilmasto ja ilmanvaihto

Lisää uusi kommentti

Lämmitysverkoston perussäätö

juhani.hyvarinen — Thu, 03 Aug 2023 05:27:46 +0000

Lämmitysverkoston perussäätö juhani.hyvarinen 3.8.2023 08.27.46

Opastava teksti

Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä lämmitysverkoston perussäädöstä. Perussäätö on tehokas keino välttää tarpeetonta energiankulutusta, mutta se unohtuu helposti muiden korjaustoimien jalkoihin. Infograafi on esitetty yleisellä tasolla ja sen ohjeet soveltuvat monen tyyppisiin rakennuksiin.

Infograafissa esitetyt keinot perustuvat Energiatehokkaat korjausrakentamisen konseptit -hankkeen työryhmätyöhön. Perussäädön teknisestä toteutuksesta on olemassa hyviä oppaita muualla (esim. RT-kortti Nestekiertoiset lämmitys- ja jäähytysverkostot. Virtauksien säätö.), ja työn suorittamisessa kannattaa tukeutua niiden antamiin ohjeisiin.

Infograafi on tässä pdf-muodossa ja voit jakaa sitä sähköisesti tai tulostaa paperille.

Opas

Luokka

Aihe

Sisäilmasto

Kohdeyleisö

Asunto-osakeyhtiön hallitus

Isännöitsijä

Rakennustyyppi

Vanha kerrostalo

Kerrostalo, 70-luku

LVI-palvelu

Lämmitys

Lisää uusi kommentti

Asunnon sisäympäristön minimivaatimuksia asukkaan kannalta

juhani.hyvarinen — Thu, 03 Aug 2023 05:11:36 +0000

Asunnon sisäympäristön minimivaatimuksia asukkaan kannalta juhani.hyvarinen 3.8.2023 08.11.36

Opastava teksti

Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asunnon sisäympärisön minimivaatimuksia. Sisäympäristön tulisi täyttää vähintään nämä vaatimukset, mutta yleensä toteutunut laatutaso on minimivaatimuksia parempaa.

Infograafissa esitetyt keinot perustuvat Energiatehokkaat korjausrakentamisen konseptit -hankkeen osana valmistettuun Toimivuuden kriteerit -kuvaukseen. Toimivuuden kriteerit kokoaa lainsäädännöstä peräisin olevat minimivaatimukset yhteen.

Infograafi on tässä pdf-muodossa ja voit jakaa sitä sähköisesti tai tulostaa paperille.

Luokka

Aihe

Kohdeyleisö

Asunto-osakeyhtiön hallitus

Rakennustyyppi

LVI-palvelu

Viemärit

Rakennuksen sisailmaston kosteuskuormien maaritysopas, 24.3.2021

Lisää uusi kommentti

Lämmön talteenoton toimivuus kylmässä

juhani.hyvarinen — Wed, 25 Nov 2020 08:31:30 +0000

Lämmön talteenoton toimivuus kylmässä juhani.hyvarinen 25.11.2020 10.31.30

Opastava teksti

Talteka tilasi osana Talotekniikan konseptit -hankettaan talvella 2020 Ax-suunnittelusta (Insinööritoimisto Ax-LVI Oy) selvityksen, jossa tarkastellaan asuintilojen kosteuskuormia ja kosteasta poistoilmasta lämmöntalteenottolaitteistojen toiminnalle aiheutuvia haasteita. Tarkastelun perusteella on laadittu ehdotus olosuhteista, joissa asuintiloja palvelevien ilmanvaihdon LTO-laitteiden toimintaa kylmissä olosuhteissa tulisi tarkastella.

Ohjeluonnos oli kommentoitavana loka-joulukuussa 2020. Kommenttikierroksella ei tullut esille suuria muutostarpeita. Ohje hyväksyttiin julkaistavaksi sisäympäristöryhmän kokouksessa 26.1.2021 niin, että saadut kommentit huomioidaan ohjeen teksteissä. Ohje muodostuu kahdesta tiedostosta: LTO:n mitoituksen kannalta tärkeästä mitoituksessa käytettävän sisäilman kosteuden arviointia käsittelevästä ohjeesta ja taulukosta, jota voidaan käyttää hankintamäärittelyn pohjana suunnittelijan ja laitevalmistajan välisessä tiedonvaihdossa.

Hankintamaarittelymalli, 24.3.2021

Samanaikaisesti edellä viitatun selvityksen kanssa Talteka on seurannut Euroopan unionin ilmanvaihtokoneita koskevien asetusten 1253/2014 (ekosuunnittelu) ja 1254/2014 (energiamerkintä) uudistamisen valmistelua. Valmisteluun on toimitettu yhdessä muodostettuja kannanottoja, joilla toivotaan voitavan kehittää asetusta, kun se uudistetaan. Erityisen tärkeänä asiana on pidetty koneiden toimivuutta kylmässä ja sen huomioimista sopivalla tavalla osana asetuksia.

Asetusvalmisteluun on toimitettu seuraavat toiminnalliset kriteerit, jotka liittyvät erityisesti LTO:n toimivuuteen kylmässä:

valmistaja ilmoittaa ulkolämpötila-alueen jolla kone on suunniteltu toimivaksi
valmistaja ilmoittaa tarvittavan suurimman lämmitystehon mitoittavassa toimintapisteessä huurteensulatuksen vaatima teho mukaanluettuna.
huurteensulatuksen aikana
- asuntoilmanvaihtokoneiden tuloilman lämpötilan on oltava yli 11 C. Valmistaja ilmoittaa ulkolämpötilatoiminta-alueen, jolla tuloilman lämpötila saavutetaan. Lisäksi tulo- ja poistoilmavirtojen suhde ei saa poiketa yli 10 % toisistaan huurteensulatuksesta johtuen.
- ei-asuntoilmanvaihtokoneiden ilmavirta ei saa muuttua suunnitteluarvosta ja tuloilman lämpötilan on olava suunnitellun mukainen

Edellä mainitut kriteerit on huomioitu hankintamäärittelymallin tiedoissa. Ilmanvaihtokone toimii yleensä myös mitoituksessa käytettyä lämpötilaa kylmemmissä olosuhteissa. Toiminta mitoitusulkolämpötilaa kylmemmillä lämpötiloilla määritellään erikseen mahdollisesti sallien poikkeuksia mitoituslämpötilaa kylmemmästä ulkoilmasta johtuen. Koneen on kuitenkin palauduttava itsenäisesti tilaan, jossa poikkeuksia ei sallita, kun ulkolämpötila palaa mitoittavalle lämpötila-alueelle, eikä kone saa rikkoontua ilmoitetulla ulkolämpötila-alueella toimiessaan.

Lisätietoja: Juhani Hyvärinen, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry

Luokka

Aihe

Kohdeyleisö

LVI-palvelu

Lisää uusi kommentti

Käyttöveden lämpötila ja laatu

juhani.hyvarinen — Mon, 20 Aug 2018 13:12:35 +0000

Käyttöveden lämpötila ja laatu juhani.hyvarinen 20.8.2018 16.12.35

Opastava teksti

Esimerkki on tarkoitettu suunnittelijoille, talotekniikkavalvojille ja -tarkastajille.

Taustaa legionellasta

Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnon vesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Rakennuksessa aerosoleja syntyy erityisesti suihkun yhteydessä ja porealtaissa.

Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legioonalaistaudiksi. Kuivan yskän, kuumeen, pääsäryn, lihaskipujen ja hengenahdistuksen lisäksi taudinkuvaan voi kuulua myös rinta- ja vatsakipua. Yli neljänneksellä potilaista esiintyy ripulia ja puolella sekavuutta.

Epidemioiden yhteydessä on havaittu, että alle 5 prosenttia altistuneista sairastuu keuhkokuumeeseen.

Legionelloosi ei tartu ihmisestä toiseen.

Riskiryhmät

Perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi lisäävät sekä sairastumisen että vakavan taudin riskiä.

Lähde: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella

Legionellariski

Veden lämpötila, legionellariski ja määräysten lämpötilarajat.

Veden lämpötilalla on merkittävä vaikutus legionellabakteerien kasvu- ja selviytymismahdollisuuksiin: 50 °C vesi tappaa legionelloista 90 % muutamassa tunnissa, 55 °C vesi muutamassa kymmenessä minuutissa, ja 60 °C vesi muutamassa minuutissa. Legionellat säilyvät viileissä veden lämpötiloissa pidempiäkin aikoja, vaikka alle 20°C vesi ei vielä yleensä mahdollista legionellapitoisuuden kasvua.

Milloin legionellaa voi esiintyä järjestelmässä

On olemassa olosuhteita, jotka soveltuvat mikrobikasvulle ja tämän kautta altistaa infektioille. Näitä ovat esimerkiksi:

veden lämpötila 20 ... 45 °C,
heikko tai olematon veden vaihtuvuus käyttövesijärjestelmässä,
puutteellinen takaisinvirtauksen esto,
järjestelmässä oleva legionellan ravinnoksi soveltuvaa materiaalia, joka voi olla esimerkiksi lietettä, kattilakiveä, ruostetta, levää tai muuta orgaanista materiaalia,
järjestelmässä voi muodostua pisaroita, jotka ovat riittävän pieniä päätyäkseen hengityksen mukana keuhkoihin, tai
kylmän käyttöveden heikko laatu, jossa rakennukseen tuleva vesi aiheuttaa erityisen riskin käyttäjän oman kaivon tai vesilähteen käyttämisen vuoksi.

Lähde: European Technical Guidelines for the Prevention, Control and Investigation of Infections caused by Legionella Species, June 2017. (sivu 15)

Asetukset ja määräykset

Lämpötilarajat:

Sosiaali ja terveysministeriön asumisterveysasetus 7 §, Vesijohtoveden lämpötila
- "Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 Celsius-astetta ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 Celsius-astetta."
  - Koskee myös olemassa olevia rakennuksia.
  - Lämpötilarajat ovat toimenpiderajoja, joita käytetään mahdollista terveyshaittaa arvioitaessa.
Ympäristöministeriön asetus vesi- ja viemärilatteistoista 6 §, Veden lämpötila
- "Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.
- Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta.
- Vesilaitteiston on oltava sellainen, että haitallinen veden ristiinvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy.
- Asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.
Ympäristöministeriön asetus sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 23 §, Ilman kostutus
- Jos ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ilman kostutuksella, erityissuunnittelijan on suunniteltava ilman kostutus siten, että vältetään olosuhteet terveyttä vaarantavien mikrobien kasvulle.
- Ei liity varsinaisesti käyttöveteen, mutta myös tässä on taustalla legionellariski.

Ratkaisut

Poistettavat käyttövesijohdot peruskorjauskohteissa katkaistaan käytöstä runkojohtojen vierestä. Muutosten laajuudesta riippuen pyritään vanhat käyttöveteen liitetyt lämmityslaitteet kytkemään erilliseen lämmityspiiriin.

Kylmän käyttövesijohdon eristesarja on valittava lämpenemistä vastaan, kun vesijohto kulkee samassa tilassa lämmitysputkien kanssa ja tilan lämpötila voi nousta korkeaksi. Laskennalliseen eristyspaksuuteen vaikuttaa sekä ympäristön lämpötila että veden lämpötila putkessa lähtötilanteessa. Kohteissa, jossa rakennukseen tulevan käyttöveden lämpötila on korkea eristäminen ei yksinään riitä, vaan lisäksi on käytettävä muita tapoja.

Kohteissa, joissa käytetään lattialämmitystä, on lattialämmitysputkien alapuolella oltava eristys, jolla vältetään alakerran katossa olevan asennustilan lämpeneminen. Alakerran käyttövesiputket kulkevat usein kyseisessä asennustilassa.

Käyttövesijohtojen eristys rakenteiden lävistyskohdissa pyritään tekemään katkeamattomaksi.

Mikäli epäillään, että kylmän käyttöveden lämpötila nousee kesäaikana yli raja-arvon, asennetaan kylmävesijohtoon lämpötila-anturi vesimittarin jälkeen ja suihkupisteiden läheisyysteen, missä veden käyttö ei ole jatkuvaa. Tästä voidaan selvittää, tapahtuuko lämpeneminen rakennuksessa vai sen ulkopuolisessa verkostossa, ja hakea sen perusteella ratkaisua korkeaan lämpötilaan.

Lämmin käyttövesi pyritään lämmittämään siten, että lämmintä käyttövettä ei seiso tarpeettomasti järjestelmässä. Esimerkiksi kerrostaloissa lämminvesivaraajan sijasta voidaan käyttää energiavaraajaa, jolloin käyttövesi lämmitetään erillisessä siirtimessä ja lämmintä käyttövettä ei varastoida järjestelmässä.

Lämpimän veden kiertojohto pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle suihkua, jotta suihkuun menevään kytkentäjohtoon jää mahdollisimman vähän jäähtyvää vettä.

Suihkutiloihin, joissa on havaittu kylmän veden lämpötilan nousua yli raja-arvon, voidaan asentaa automaattihana, joka laskee kylmää vettä säännöllisin väliajoin.

Kohteissa, joissa on normaalia korkeampi legionellariski, käytetään käsisuihkuina laitteita, jotka eivät sekoita suihkupäässä veden sekaan ilmaa. Esimerkiksi vedensäästösuihkupäiden käyttö on harkittava tässä suhteessa huolellisesti.

Kohteet, jotka vaativat erityistä huomiota suunnittelussa

Kohteet, joiden asukkaat ovat muuta väestöä alttiimpia sairastumaan legionellan vuoksi ovat:

Sairaalat
Hoitolaitokset
Palvelutalot

Kohteet, joissa oikeaan käyttötapaan on kiinnitettävä huomiota suunnittelussa ovat seuraavat eli sellaiset, joissa on epäjatkuva käyttöä tai jaksottaista käyttöä:

Hotellit
Koulut ja päiväkodit kiinni kesäisin
Muut jaksottaisessa käytössä olevat kohteet

Suunnittelun kannalta vaativat kohteet, joista ei välttämättä riittävästi aikaisempaa kokemusta:

Korkea rakentaminen: pitkät putkivedot
lämmintä vettä käyttävät porealtaat ja poreammeet ovat kolmesta syystä ongelmakohteita: vesi on lämpimämpää kuin esimerkiksi uima-altaissa, niissä muodostuu aerosoleja ja niissä on piilossa olevia pitkiä putkiosuuksia, jotka eivät puhdistu kuin klooraamalla jatkuvasti.
Uima-allasvesi, jota ei lämmitetä, eli viileä uima-allasvesi, pysyy yleensä legionelloista puhtaana kloorin avulla.

Kohteissa, joissa on kohonnut legionellariski. Riski voi liittyä esimerkiksi

käyttäjien ikään tai kuntoon tai
siihen, että veden lämpötila saattaa olla lähellä raja-arvoja.

Esimerkin valmistaminen

sovittu Sisäympäristöryhmässä 25.1.2018
ensimmäinen työryhmäkokous 20.8.2018; Jarmo Mäenpää, Jussi Kummu, Ilkka Kiiski ja Juhani Hyvärinen
toinen työryhmäkokous 10.9.2018; Jarmo Mäenpää, Jussi Kummu, Ilkka Kiiski ja Juhani Hyvärinen
kolmas työryhmäkokous 26.10.2018; Jarmo Mäenpää, Ilkka Kiiski, Markku Vehanen ja Juhani Hyvärinen
avoin kommentointikierros marras-joulukuu 2018
asiantuntijana tekstiä on kommentoinut Jaana Kusnetsov THL, kommentit on huomioitu tekstissä
nejäs työkokous 10.1.2019; Jarmo Mäenpää, Jussi Kummu, Ilkka Kiiski, Markku Vehanen ja Juhani Hyvärinen
hyväksytty julkaistavaksi Sisäympäristöryhmän kokouksessa 24.1.2019

Opas

Vesi- ja viemärilaitteistot

Luokka

Aihe

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

7.7 Osastoidut uloskäytävät, hissikuilut ja -konehuoneet

juhani.hyvarinen — Thu, 22 Feb 2018 13:14:44 +0000

7.7 Osastoidut uloskäytävät, hissikuilut ja -konehuoneet juhani.hyvarinen 22.2.2018 15.14.44

Opastava teksti

Uloskäytävät

Savukaasujen leviäminen ilmanvaihtolaitteiston kautta rakennuksen uloskäytäviin estetään kaikissa käyttötaparyhmissä. Tämä edellyttää, että osastoidut uloskäynnit varustetaan omilla, rakennuksen muista ilmanvaihtolaitteistoista erillään olevilla ilmanvaihtolaitteistoilla raitisilmakammiota myöten.

Osastoitujen uloskäytävien ilmanvaihto voidaan toteuttaa keskusilmanvaihtolaitteistona, kun siihen liitetään vain kyseessä olevaan uloskäytävään kuuluvia uloskäytävän sisäisiä palo-osastoja. Kahden tai useamman eri uloskäytävän ilmanvaihtokoneet voivat olla samassa keskusilmanvaihtokonehuoneessa. Jokaisella uloskäytävällä on oltava oma ilmanvaihtokone, mutta ne voivat sijaita saman konehuoneen sisällä.

Osastoiduista uloskäytävistä poiketen palosulut ja muut poistumiseen käytettävät tilat voidaan liittää rakennuksen muihin ilmanvaihtolaitteistoihin savuilmaisintoiminnoin varustetuin palopellein. Näitä ei liitetä uloskäytävien keskusilmanvaihtolaitteistoon.

Osastoitujen uloskäytävien kanssa samaa palo-osastoa olevat tilat, esimerkiksi hissikuilu, voidaan liittää saman osastoidun uloskäytävän ilmanvaihtolaitteistoon.

Muita tiloja palveleva ilmanvaihtokanava paloeristetään osastoidun uloskäytävän alueella tai palo-osastoinnin pysyvyydestä varmistutaan muilla tavoilla. Kappaleen 9.8 Ilmanvaihtokanavien paloteknisten läpivientien erityistapauksia kuvassa 9.6. on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Osastoitujen uloskäytävien ja porrashuoneiden ilmastoinnista on esitetty esimerkki kuvassa 7.10.

Kuva 7.10. Esimerkki osastoitujen uloskäytävien ilmanvaihdosta. (Kuvaa on tarkennettu 25.11.2020 vastaamaan opastavaa tekstiä lisäämällä palosulkujen palopelteihin savuilmaisimet.)

Kuvan 7.10 selityksiä:

Esimerkissä on esitetty vain oppaan kohdan 7.7 kannalta merkityksellisiä palo-osastoja. Rakennuksen muut palo-osastot on jätetty selkeyden vuoksi esittämättä.
Vasemmanpuoleisessa porraskäytävässä on konehuoneellinen hissi. Uloskäytävä, porrashuone, aula, hissi ja hissin konehuone ovat yhtä palo-osastoa. (Hissit voivat olla myös omaa palo-osastoa, mutta ei tässä esimerkissä.)
IV-konehuone on osastoitu EI60.
Hissin ja hissikonehuoneen poisto olisi voitu yhdistää porrashuoneen poistoilmapuhaltimeen.
Palomieshissin ilmanvaihto- ja muut vaatimukset selvitetään tapauskohtaisesti. Yleensä palomieshissin ilmanvaihto hoidetaan omalla IV-koneella.
HUOM. Palo-osastojen laajuuksien ja palonkestoaikavaatimusten määrittely on tapauskohtaista, ja on tässä esitetty vain esimerkinomaisesti.

Eristeen pinnan tulee täyttää uloskäytävän pinnalle asetettu vaatimus (Paloturvallisuusasetuksen perustelumuistio 23§).

Osastoiduilla uloskäytävillä ja palosuluissa tulee käyttää palamattomia tarvikkeita (vähintään A2-s1,d0-luokkaa). Jos uloskäytäville ja palosulkuihin kuitenkin joudutaan sijoittamaan mahdollisesti palavia asennuksia tai tarvikkeita, täytyy ne suojata EI30-rakennusosaa vastaavasti sisäpuolelta alkavaa paloa vastaan. Uloskäytävää palvelevia sähköasennuksia, mm. valaistus, ei tarvitse suojata.

Palosuojaus uloskäytävissä voidaan tehdä erilaisilla tavoilla (kuvat 7.11 a-d). Kappaleen 9.8 Ilmanvaihtokanavien paloteknisten läpivientien erityistapauksia kuvassa 9.6 on esitetty vaihtoehtoja uloskäytävien läpi kulkevan ilmanvaihtokanavan palo-osastoinnin toteutukselle.

Kuva 7.11a. Palava-aineisen materiaalin suojaus. Esim. muoviputket.

Kuva 7.11b. IV-kanava lävistää osastoidun uloskäytävän.

Kuva 7.11c Alakaton yläpuolinen tila osastoitu EI30.

Kuva 7.11d. Talotekniikka-asennukset uloskäytävän yläpuolella.

Uloskäyntien ulkoilmasäleiköt sijoitetaan siten, ettei niihin palotilanteessa pääse tunkeutumaan savukaasuja.

Hissikuilut ja hissikonehuoneet

Hissikuilujen ja hissikonehuoneiden ilmanvaihto voidaan toteuttaa pelkästään näitä palvelevilla ilmanvaihtolaitteistoilla, mutta ne voidaan liittää myös rakennuksen muihin ilmanvaihtolaitteisiin, jotka ovat jatkuvasti päällä.

Jos hissikuilu on osa palo-osastoitua uloskäytävää ~~kanssa~~, voidaan ~~niiden~~ hissikuilun ja uloskäytävän ilmanvaihto toteuttaa yhteisellä ilmanvaihtolaitteistolla. (tekstissä ollut kielioppivirhe korjattu 12.2.2021)

Hissikuilun tuloilma

Hissikuilun tuloilma voidaan ottaa hissikuilun oviraoista, puhaltaa hissikuiluun koneellisesti tai se voidaan ottaa siirtoilmasäleiköllä ympäröivästä tilasta. Tarvittaessa käytetään palopeltiä palo-osaston rajalla. Palopellit on asennettava aina siten, että niiden tarkastukset ja huollot pystytään tekemään hissikuilun ulkopuolelta.

Palopeltien käyttö

Hissikuilun ja hissikonehuoneen ilmanvaihdossa voidaan käyttää palopeltejä ja paloeristettyjä kanavia esimerkiksi tämän oppaan muiden kohtien mukaisesti. Palopellit varustetaan savuilmaisimilla silloin, kun hissien ilmanvaihto liitetään muiden tilojen ilmanvaihtoon.

Hissien ilmanvaihdon pysäyttäminen

Hissikuilussa tulee ilmanvaihdon olla aina päällä, kun hissi on kytketty normaaliin sähköverkkoon ja hissi on normaalissa toimintavalmiudessa.

Palomieshissien osalta ei edellytetä normaalin ilmanvaihdon päällä oloa, kun palokunta käyttää hissejä pelastustilanteessa.

Evakuointihissien osalta ohjeistukset ovat tekeillä (2020).

Opas

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Kommentit

Toimitus

3. kappale: ”Yleensä on

3. kappale: ”Yleensä on tarkoituksenmukaista varustaa hissikuilut ja -konehuoneet, kummatkin, omalla ilmanvaihtolaitteistolla. Näihin tiloihin ei johdeta palautusilmaa, eikä niiden ilmaa käytetä siirtoilmana. Jos porrashuone, hissikuilu ja hissikonehuone muodostavat yhden palo-osaston, voidaan niiden poistokanavat liittää näiden tilojen yhteiseen poistoilmalaitteistoon. Kuitenkin niin että jännitteellisen hissin kuilun ilmanvaihto ei saa keskeytyä silloin, kun porrashuoneen ilmanvaihto voidaan sulkea hätä-seis painikkeella. Jos hissikuilun ja -konehuoneen välille jää aukkoja, esimerkiksi vaijereita varten, on konehuoneen oltava alipaineinen kuiluun nähden.”

Oliko tämä ohjeistus tarkoitettu sovellettavaksi asetuksessa mainittuun pelastus- ja sammutustöissä käytettävään hissiin (ns. palomieshissi)?

Ohjeistus on aiheuttanut hämmennystä perus asuinkerrostalon hissin ilmanvaihdon suunnittelussa.

29.11.18 14:14 Ikilinkki

Teemu Virkkala (ei varmistettu)

Teksti eroaa kuvasta:

Teksti eroaa kuvasta: "Osastoiduista uloskäytävistä poiketen palosulut ja muut poistumiseen käytettävät tilat voidaan liittää rakennuksen muihin ilmanvaihtolaitteistoihin savuilmaisin toiminnoin varustetuin palopellein. Näitä ei liitetä uloskäytävien keskusilmanvaihtolaitteistoon." Kuvassa 7.10 palosulkujen palopellit eivät kuitenkaan ole savuilmaisimilla varustettuja? Riittääkö indikoidut palopellit, jos kone palvelee vain useampaa palosulkua?

18.11.20 14:54 Ikilinkki

juhani.hyvarinen

Kiitoksia kommentista. Kuva

Kiitoksia kommentista. Kuva erosi tekstistä ja kuvaa päivitettiin lisäämällä palosulkujen palopelteihin opastavassa tekstissä mainitut savuilmaisintoiminnot.

25.11.20 16:10 Ikilinkki

JT (ei varmistettu)

Voiko osastoitua…

Voiko osastoitua poistumisporrasta palvelevan ilmanvaihtokoneen sijoittaa porrashuoneen sisään ilman omaa palo-osastointia? Kuvassa 7.10 on maininta "IV-konehuone on osastoitu EI60", mutta ei selitetty sen tarkemmin pitääkö iv-kone olla osastoitu EI60, jos se sijaitsee porrashuoneen osaston sisällä. Tähän asiaan eri kaupunkien rakennusvalvonnat ovat ottaneet erilaisen kannan.

12.12.22 16:43 Ikilinkki

Toimitus

Löytyisikö tähän asiaan…

Löytyisikö tähän asiaan vastaus kappaleen 7.2 kohdasta Keskitetty järjestelmä. Sen mukaan "Asuinrakennusten uloskäynnin ilmanvaihtokone sijoitetaan omaan palo-osastoonsa tai palvelemaansa palo-osastoon, missä tapauksessa ilmanvaihtokone ei saa lisätä palokuormaa porrashuoneessa merkittävästi."

Käsittelemme palautteen kevään päivityskierroksen yhteydessä ja harkitsemme, olisiko opastavaa tekstiä syytä muuttaa niin, että se vastaisi yhteistä kantaa. Opastavat tekstit eivät ole velvoittavia, mutta ne on kirjoitettu niin, että niiden mukaan toimittaessa määräysten vaatimusten pitäisi täyttyä.

Kiitoksia palautteesta.

16.12.22 14:12 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

Vesilaitteiston mitoitusohjeet (D1/2007 Liite 2)

juhani.hyvarinen — Wed, 01 Nov 2017 10:41:55 +0000

Vesilaitteiston mitoitusohjeet (D1/2007 Liite 2)

Rakentamismääräyskokoelman asetuksessa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007 on liitteenä 2 Vesilaitteiston mitoitusohjeet, jotka ovat toimineet suunnittelijan työkaluna. Oppaan julkaisuhetkellä käytettävissä on vuoden 2007 liitteet, jotka on kopioitu sisällöltään sellaisenaan muistiin Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan liiteaineistoksi. Liitteeseen on korjattu vuoden 2019 päivityksen yhteydessä kaavassa 1 ollut virhe.

Liitteessä 2 viitataan D1/2007 asetuksen kohdassa 2.6.3.1 olevaan taulukkoon 1. Taulukko on kopioitu tähän alle ja siinä on esitetty suurin hyväksytty veden nopeus kuparijohdossa huomioon ottaen virtaavan veden aiheuttama eroosiokorroosiovaara. Äänitekniset syyt voivat edellyttää pienempiä virtausnopeuksia.

Taulukko 1. Syöpymisen kannalta suurin hyväksytty vedennopeus kuparijohdossa.

Vesijohto	Suurin hyväksytty nopeus [m/s]
	Kylmä vesi	Lämmin vesi
Jakojohto	4,0	3,0
Kytkentäjohto	4,0	3,0
Johdossa jatkuva virtaus *⁾	1,0	1,0

*⁾ Lämpimän veden kiertojohdon virtausnopeuden mitoitusarvo on 0,5 m/s.

Uusin versio

7.6.2019

Document

d1_2007_liite_2_korjattu_kaava_1.pdf

Aikaisemmat versiot

14.3.2018 ladattu versio

Document

Vesilaitteiston mitoitusohjeet (D1/2007 Liite 2).pdf

juhani.hyvarinen 1.11.2017 12.41.55

Opas

Vesi- ja viemärilaitteistot

Luokka

Aihe

Lisää uusi kommentti

Esimerkit

juhani.hyvarinen — Thu, 16 Mar 2017 13:11:13 +0000

Esimerkit juhani.hyvarinen 16.3.2017 15.11.13

Opastava teksti

Talotekniikkainfon osana oleva esimerkkikokoelma täydentää palvelussa olevia muita oppaita ja materiaaleja. Esimerkit ovat itsenäisiä julkaisuja, jotka liittyvät muualla palvelussa oleviin teksteihin niin kiinteästi, että ne on katsottu tarkoituksenmukaiseksi liittää osaksi Talotekniikkainfon aineistoa. Esimerkkikokoelma täydentyy ajan myötä Talotekniikkainfon ylläpitoa kuvaavan sivun mukaisella menettelytavalla.

Osa esimerkeistä on liitetty mukaan kunkin julkaisun alkuperäisen julkaisijan luvalla, ja alkuperäinen aineisto on saatavilla myös muualta. Kunkin esimerkin esittelyssä kuvataan esimerkin lähde.

Talotekniikkainfon esimerkkien tekstejä lainattaessa tai käytettäessä osana muita tekstejä lähdeviitteenä voi käyttää esimerkiksi seuraavanlaista viittausta:

Talotekniikkainfo. Esimerkki. Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet. Talotekninen teollisuus ja kauppa ry. Saatavilla: https://www.talotekniikkainfo.fi/esimerkit/ilmanvaihdon-mitoituksen-perusteet.
Tekstissä viittauksena käytetään merkintää (Talotekniikkainfo) tai, mikäli samassa tekstissä on useita viittauksia eri kohtiin, voidaan viittaukset erotella toisistaan lisäkirjaimella (Talotekniikkainfo a), (Talotekniikkainfo b) jne.

Mikäli esimerkki on julkaistu myös muualla, voidaan viitata myös alkuperäiseen tekstiin.

Esimerkkikokoelma on kehittynyt rinnakkain muun aineiston valmistamisen kanssa. Tästä syystä esimerkkien sijainti sivustorakenteessa on muuttunut. Käytännöksi on vakiintunut tapa, jossa kukin itsenäinen esimerkki sijaitsee polun [talotekniikkainfo.fi]/esimerkit/esimerkkiteksti mukaisessa rakenteessa. Joitakin esimerkkejä on vielä polun [talotekniikkainfo.fi]/esimerkkiteksti mukaisessa rakenteessa, mutta niiden viittaukset tullaan korjaamaan osana normaalia ylläpitotyötä.

Luokka