8 Ilmanvaihto

latest change 07.06.2019, version id 3893, change: Edited by juhani.hyvarinen.
Asetusteksti 

Ilmanvaihdon on toteutettava terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu oleskelutiloissa. Ilmanvaihtojärjestelmän on tuotava rakennukseen riittävä ulkoilmavirta ja poistettava sisäilmasta terveydelle haitallisia aineita, liiallista kosteutta, viihtyisyyttä haittaavia hajuja sekä ihmisistä, rakennustuotteista ja toiminnasta sisäilmaan aiheutuvia epäpuhtauksia.

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava siten, että:

  1. valitun ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta keskeisiä toimintoja voidaan mitata, ohjata ja seurata;
  2. oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä järjestelmä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyttöiän; 
  3. järjestelmän toiminta voidaan kokonaisuudessaan pysäyttää. Koneellisessa järjestelmässä on oltava selvästi merkitty pysäytyskytkin, jonka on oltava helposti saavutettavassa paikassa. Painovoimaisessa järjestelmässä ilmanvaihtoventtiilien on oltava helposti suljettavissa.

 

Opastava teksti 

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle.

Ilmanvaihtojärjestelmän suunnitteluperusteet sekä sisäolosuhteiden tavoitearvot on syytä kirjata ja hyväksyttää rakennushankkeeseen ryhtyvällä ennen varsinaisen suunnittelutyön aloittamista. Kirjaaminen voidaan tehdä esimerkiksi tämän ohjeen liitteenä olevan rakennusvalvontaviranomaisten vaatiman LVI-suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirjamallin mukaisesti.

Ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa tulee huomioida rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja ensikäytön lisäksi mahdollisen muuntojouston asettamat vaatimukset. Muunneltavuuden, joustavuuden ja laajennettavuuden reunaehdot tulee kirjata esimerkiksi LVI-suunnittelun perusteet -asiakirjaan.

8.1 Ilmanvaihtojärjestelmän ohjaus ja valvonta

Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteilla, joiden avulla järjestelmän toimintaa voidaan ohjata ja valvoa. Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava ja asennettava mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus tärkeimpien toiminta-arvojen mittaamista ja toimintojen valvontaa varten.

Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone varustetaan tarvittavin tarkastusluukuin ja -ikkunoin. 

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä varustetaan kiinteillä ilmavirran mittausantureilla ja sähköisillä näyttölaitteilla rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirtojen määrittämistä varten. Koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä mitataan ulospuhallusilmavirrat. Jos mitattava ilmavirta on alle 0,5 m³/s, voidaan kiinteästi asennettujen näyttölaitteiden sijasta käyttää siirrettäviä näyttölaitteita. Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjen ilmanvaihtojärjestelmien ilmavirtoja seurataan jatkuvatoimisesti, jotta mahdollisista poikkeamista saadaan automattisesti hälytys. Ilmavirtatiedoista on hyvä kerätä trenditietoa, jonka avulla ilmanvaihdon toimintaa voidaan analysoida.

Ilmanvaihtojärjestelmän tehtävä on ylläpitää suunnitelmissa esitetyt ilmavirrat. On myös olennaisen tärkeää, että tulo- ja poistoilmavirrat ovat keskenään tasapainossa, jotta ilmanvaihtojärjestelmä ei aiheuta rakennuksen vaipan yli haitallista paine-eroa kumpaankaan suuntaan. Pelkällä poistoilmanvaihdolla varustettujen tilojen korvausilmareitit tulee mitoittaa siten, että mitoitusilmavirralla niiden painehäviö on enintään 10 Pa. Rakennuksen vaipan yli vaikuttavan paine-eron seurantaa varten rakennus tulee varustaa riittävällä määrällä jatkuvatoimisia paine-erolähettimiä, joiden mittauksista on hyvä kerätä trenditietoa.

Muuttuvan ilmavirran järjestelmissä tulee rakennuksen tulo- ja poistoilmavirtojen olla tasapainossa kaikissa tilanteissa. Tämän tulee olla myös rakennuksen ylläpitohenkilökunnan helposti todennettavissa lukemalla kiinteästi asennettuja mittalaitteita tai seuraamalla mittausarvoja rakennusautomaatiojärjestelmän kautta.

Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan lämpömittarit ja automaatiojärjestelmään liitettävät lämpötila-anturit sekä ilma- että nestevirtaan. Lämmöntalteenottolaitteella varustetun ilmanvaihtokoneen ulko-, tulo-, poisto- ja ulospuhallusilmavirtaan tarkoituksenmukaiseen paikkaan asennetaan lämpömittarit ja automaatiojärjestelmään liitettävät lämpötila-anturit. Liuoskiertoisissa LTO-järjestelmissä mitataan myös kunkin LTO-patterin nestevirran meno- ja paluulämpötilat. Ilmansuodattimille asennetaan paine-eromittarit ja automaatiojärjestelmään liitettävät paine-erolähettimet. Jos ilmavirta on alle 0,5 m³/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä. 

Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen tai kanavan osaan tehdään mittausyhde kosteuden mittausta varten.

Ulospuhallusilmavirrassa olevien LTO-laitteiden painehäviöiden mittausta varten asennetaan automaatiojärjestelmään liitettävät paine-erolähettimet. 

Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä ne ovat helposti luettavissa sekä huollettavissa ja mihin on esteetön pääsy helposti kuljettavia kulkureittejä käyttäen. 

8.2. Ilmanvaihtojärjestelmän tekninen käyttöikä

Ilmanvaihtojärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyttöiän. 

Ilmanvaihtojärjestelmä säilyy toimintakuntoisena vain, jos sitä käytetään asianmukaisesti ja huolletaan säännöllisesti. Mikäli pysyvään asumiseen tai työskentelyyn käytettävään kiinteistöön tehdään rakennusluvan vaativia toimenpiteitä, tulee sille laatia huoltokirja. Huoltokirjassa tulee esittää ilmavaihtojärjestelmien ja niitä palvelevien automaatiojärjestelmien osalta kunnossapidon, hoidon ja huollon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet.

8.3 Ilmanvaihtojärjestelmän pysäytettävyys

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen toiminta voidaan hälytystilanteessa kokonaisuudessaan pysäyttää selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa. 

Erikoiskohteet, kuten esimerkiksi sairaalat, laboratoriot ja jotkin teollisuuslaitokset, suunnitellaan aina tapauskohtaisesti varmistaen, ettei ilmanvaihdon pysäytyksellä aiheuteta terveydellistä tai turvallisuuteen liittyvää vaaraa. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää useampaa erillistä pysäytyskytkintä, joilla ilmanvaihto on mahdollista pysäyttää palvelualueittain. Pysäytyskytkinten vaikutusalueet on merkittävä selvästi kytkinten välittömään läheisyyteen sijoitettavalla vaikutusaluekaaviolla.

Kommentit

IV-laitteiden käyttäytymisestä sähkökatkoissa ja ohjauslaitteiden helppokäyttöisyydestä ja vaihdettavuudesta:
Meitä kuluttajia aina moititaan siitä, että me emme osaa ja käytämme väärin. Mutta onko näin vai ovatko laitteet vaikeasti käytettäviä ja ohjeet vaikeaselkoisia. Esimerkkejä IV-LTO:stani:
a) En löytänyt laitteestani Pois päältä –kytkintä. Valmistaja kertoi lopulta, että sehän on se Esc-näppäin, kun sitä painaa yli 15 sekuntia.
b) Sähkölaskuni kasvoi talvikaudella 2016-2017 merkittävästi energiatehokkaan talotekniikan käyttöönoton seurauksena. Syyksi paljastui lopulta se, että sähkökatkoissa laite muutti asetuksiaan siten, että se kytkeytyi tehdasasetuksiin eli talvikylmällä poissa ollessani sisään tulevan ilman määrä kolminkertaistui. Ratkaisuna valmistaja esitti (suora lainaus): teidän tulisi ”säätää puhaltimien pienempi nopeus normaali nopeudeksi ja min-nopeus olisi pienin nopeus ja poissa nopeus normaali nopeutta vielä pienemmäksi. Tehostus nopeus voisi olla nykyinen normaali nopeus ja viilennys tehostus”.
Kun laite itsessään on energiatehokas, mutta aiheuttaa valtavan energiahukan rakennukseen (esim. muuttaen asetuksiaan sähkökatkoissa) niin, onko laite energiatehokas?
Koska laitteen käyttäytymisestä sähkökatkoissa ei ole säännöstä, sitä ei testata (VTT).
Laitteen asetukset voivat muuttaa, mikäli ei halua käyttää tehdasasetuksia. Tähän tarvitaan salasana ja kolmiportainen hakemistovalikko. Jos salasana unohtuu/katoaa, niin laitetta ei voi enää käyttää. Asetusarvot voi tarkistaa, kunhan etsii salasanan ja löytää sopivat kolme hakemistoporrasta, eikä sitten unohda arvoja, kun poistuu ao. näytöltä. Minimi-Poissa-normaali-tehostettu-viilennys. Arvoitukseksi jää, mitkä arvot näiden takana kulloinkin ovat.
Ehdotuksiani:
- laitteilta (IV-LTO) tulee vaatia, että ne sähkökatkoissa palaavat siihen asetukseen, jossa ne olivat ennen kuin sähkökatko alkoi.
- laitteiden ohjauspaneelit tulisi olla helposti vaihdettavia, jolloin huonot poistuisivat markkinoilta.
- laitteissa saisi olla portaaton säätö kuten patteriventtiileissä, ilman salasanoja. Pois päältä-näppäin saisi olla joko nolla arvo tai erillinen I/0-kytkin. Jos jotain arvoja halutaan suositella, niin otetaan soveltaen mallia vanhoista ilmakosteusmittareista: niissä on rasteria alueella ”normaali”.

ylös
79 users have voted.

Kuluttajien käyttöön tarkoitettujen laitteiden käytettävyyteen tulisi selvästi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tämä asiakokonaisuus tulisi huomioida tuotteiden valmistusta ohjaavissa standardeissa ja mahdollisesti myös Talotekniikka-RYLissä. 

ylös
36 users have voted.

Ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama paine-ero vaipan yli tulisi olla 0...-10 Pa. Tämä on liian suuri paine-ero. Ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama paine-ero vaipan yli saa olla 0...-2 Pa. Koska mittalaitteiden epätarkkuus hankaloittaa näin tiukkaan paine-erohaarukkaan pääsemistä, on toleranssin oltava suurempi esim. -5...+3 Pa. Otetaan se paine-erojen vaihteluväli käyttöön, mikä tulee tänä vuonna ympäristöministeriön julkaisemaan paine-erojen mittaus- ja säätöohjeeseen.

ylös
56 users have voted.

Tarkennetaan ohjetta siten, että koneellisen poistoilmanvanvaihdon tapauksessa ilmanvaihdon aiheuttama paine-ero vaipan yli saa olla enintään 10 Pa. Katso myös kappale 21.

Koneellisessa tulo/poistoilmanvaihtojärjestelmässä ilmavirrat suunnitellaan tasapainoon, jolloin ilmanvaihtojärjestelmä ei lähtökohtaisesti aiheuta paine-eroa vaipan yli. Säätötyön epätarkkuuden takia suunnitelmien mukainen ilmatase ei käytännössä kuitenkaan täysin toteudu, joten paine-ero vaipan yli olisi hyvä mitata ilmavirtojen säädön jälkeen. Tällöin tavoitetaso voisi olla esimerkiksi tuo kommentissa mainittu -5...+3 Pa. Katso myös kappale 27.

 

ylös
32 users have voted.

"Ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama paine-ero vaipan yli tulisi olla 0...-10 Pa" Tätä olisi syytä tarkentaa. Rakennuksen korkeuden tulisi vaikuttaa tavoiteltuun paine-erotasoon. Esim. 1-2 kerroksisissa olisi hyvä tavoitella yleensä 0... -3 Pa. Koska rakennuksen käyttö vaikuttaa painesuhteiden vaihteluihin, tulisi pyrkiä asettamaan keskimääräisen paine-eron tavoitteet rakennuksen käyttöajalle, käyttöaikojen ulkopuolille sekä koko vuorokaudelle. Pitää myös määritellä, missä ulkoilmaolosuhteissa tavoitteiden tulee täyttyä.
Tietty painesuhdelukema ei sinällään ole absoluuttisesti hyvä tai huono, vaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa siihen oleellisesti. Kuitenkin kun tässä puhutaan uusista rakennuksista, niin voinee olettaa niiden olevan lähtökohtaisesti varsin tiiviitä.

"Muuttuvan ilmavirran järjestelmissä tulee rakennuksen tulo- ja poistoilmavirtojen olla tasapainossa kaikissa tilanteissa. Tämän tulee olla myös rakennuksen ylläpitohenkilökunnan helposti todennettavissa lukemalla kiinteästi asennettuja mittalaitteita tai seuraamalla mittausarvoja rakennusautomaatiojärjestelmän kautta."
Kokonaisilmavirtamittauksissa on usein sen verran epätarkkuutta, että yleensä vaikutuksia painesuhteisiin ei niiden kautta voida todeta riittävällä tarkkuudella. Uusiin rakennuksiin voitaisiin jo suositella suunniteltavaksi rakennusautomaatioon kytkettävät kiinteät ulkovaipan paine-eroa mittaavat anturit.

ylös
53 users have voted.

Vuotoilmavirtojen hallinnan kannalta vuorokaudenajalla ei ole merkitystä, joten rakennuksen painesuhteiden tavoitearvot ovat samat kaikkina vuorokauden aikoina. Ilmanvaihtojärjestelmän avulla ei pystytä hallitsemaan rakennuksen painesuhteita muuttuvissa ulkoilman olosuhteissa. Ilmanvaihtojärjestelmä tulee kuitenkin suunnitella siten, että sen ilmavirrat pysyvät hallinnassa kaikissa tavanomaisissa käyttötilanteissa ulkoilman lämpötilasta riippumatta.

Lisätty ohjeeseen maininta paine-erojen jatkuvatoimisesta mittauksesta. Paine-erojen mittaaminen on hyödyllistä etenkin rakennuksen käyttöoton yhteydessä, jolloin sillä voidaan varmistaa ilmanvaihtojärjestelmän oikea tasapainotus. Jatkuvatoimista paine-eromittausta voidaan hyödyntää rakennuksen käytön aikana rakennuksen painesuhteiden seuraamiseen sekä erikoistapauksissa  mahdollisesti erillispoistojen korvausilmavirran ohjaamiseen. Ilmanvaihtojärjestelmän avulla ei pyritä tai pystytä hallitsemaan rakennuksen painesuhteita, joten ilmanvaihdon ohjaukseen jatkuvatoimista mittausta ei voine hyödyntää.

 

ylös
36 users have voted.

Lisää uusi kommentti