14 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen

latest change 22.08.2019, version id 4109, change: Edited by juhani.hyvarinen.
Asetusteksti 

Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä.

Ulkoilmalaitteiden kautta ei saa päästä ilmanvaihtojärjestelmään siinä määrin lunta tai sadevettä, että se aiheuttaisi vahinkoa järjestelmälle tai ilman laadulle tai haittaisi järjestelmän toimintaa.

Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta on suunniteltava siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Ulospuhallusilma on johdettava rakennuksen vesikaton yläpuolelle, jos ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ei toisin edellytä. Poistoilmaluokan 1 tai asuinhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta (seinäpuhallus), jos muutoin tässä momentissa esitetyt vaatimukset täytetään. 

 

Opastava teksti 

Opastava teksti on tiivistelmä erillisestä ohjeesta, jossa on kuvattu opastavaa tekstiä laajemmin perusteita, hyviä toteutustapoja ja poikkeuksia alla oleviin ohjeisiin liittyen. Tässä olevat opastavat teksti ovat kopioita oppaan teksteistä ja ne toistuvat saman sisältöisinä oppaan sisällössä. Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen -ohje on julkaistu oppaaseen liittyvänä esimerkkinä.

14.1 Ulkoilmalaitteiden sijoittaminen

Ulkoilmalaitteet sijoitetaan siten, että ulkoilma voidaan ottaa riittävän etäältä ulkoilman laatua pilaavista lähteistä. Sisäänotettava ulkoilma on yleensä riittävän puhdasta käytettäväksi hiukkassuodatettuna tuloilmana tavanomaisissa oleskelutiloissa, kun ulkoilmalaitteet sijoitetaan niin, että seuraavat etäisyysvaatimukset täyttyvät. Ulkoilmalaitteiden vähimmäisetäisyydet ilman laatua heikentävistä ulkoisista tekijöistä esitetään taulukossa 14.1. Kuvassa 14.1 esitetään ulkoilma- ja ulospuhallusilmalaitteiden väliset vähimmäisetäisyydet ulospuhallettavan ilman likaisuuden mukaan.

Taulukko 14.1. Ulkoilmalaitteen etäisyys lyhyintä reittiä ilman laatua heikentävistä ulkoisista tekijöistä. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa vuorokaudessa.

Ilman laatua heikentävä tekijä

Ulkoilmalaitteen vähimmäisetäisyys [m]

Jätteiden säilytyspaikka, polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pysäköinti- ja lastauspaikka sekä ajoluiska, tuuletusviemärin ja savupiipun aukko, jäähdytystorni, tupakointipaikka, katu tai tie, kadun tai tien risteys, alle 10 000 autoa vuorokaudessa

Poikkeuksena tuuletusviemärin aukko, joka sijaitsee vähintään 3 metriä ulkoilma-aukkoa korkeammalla

8

 

5

Vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys ilmanotto ja käsittely suunnitellaan erikseen 1)

Viereisen huoneiston parveke

3

Maanpinta tai pihataso

2

Kattopinta, joka sijaitsee ulkoilma-aukon alapuolella

0,9

1) ohjearvoina voidaan käyttää HSY:n rakennuksille annettuja etäisyysvaatimuksia vilkasliikenteisistä teistä:

Ajoneuvoa Asuinrakennukset, metriä Herkkä kohde, metriä
arki-vrk minimietäisyys suositusetäisyys minimietäisyys suositusetäisyys
5 000   10 10 20
10 000 7 20 20 40
20 000 14 40 40 80
30 000 21 60 60 120
40 000 28 80 80 160
50 000 35 100 100 200
60 000 42 120 120 200
70 000 49 140 140 200
80 000 56 150 150 200
90 000 63 150 150 200
100 000 70 150 150 200
 
Liikennemääränä käytetään ennustetta liikennemäärästä arkivuorokautena.
Etäisyys on metreinä ajoradan reunasta rakennuksen julkisivulle.
Herkkiä rakennuskohteita ovat päiväkodit, koulut, vanhusten palvelutalot ja sairaalat.
Lähde: Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa. HSY Moniste 2014.

 

 

Kuva 14.1. Ulkoilmalaitteiden etäisyys ulospuhalluslaitteista. Diagrammia voidaan käyttää poistoilmaluokkien 1 - 3 ulospuhallusilmavirroille, jotka ovat yli 0,5 m³/s. Viivojen väliarvot voidaan arvioida. Yli 6 m³/s ulospuhallusilmavirroilla voidaan 4. luokan poistoilmalle käyttää 6 m³/s ilmavirran etäisyysvaatimuksia. Lisätietoa CEN/TR 16798-4:2017.

 

Otettaessa ulkoilmaa tien tai kadun läheisyydestä suunnitellaan ulkoilman suodatus niin, että vaatimukset sisäänotettavan ulkoilmavirran puhtaudelle täyttyvät (kts. 12 § Ilmansuodatus). Suodatuksen suunnittelussa voidaan käyttää esimerkiksi ilmanlaatuselvitykseen perustuvaa ulkoilman laatuluokkaa (ODA) suunnittelun lähtötietona. Lisäksi ilman sisäänotto suunnitellaan niin, että rakentamiselle asetetut äänitekniset vaatimukset (esimerkiksi äänenkehitys ja -eristys) täyttyvät.

Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta. Sisään otettavan ulkoilman laatua heikentäviä rakennusosia tai rakenteita voivat olla esimerkiksi ulkoseinien tuuletusraot, lasitetut parvekkeet, atriumtilat ja kaksoisjulkisivut, vesikaton alapuoliset ullakkotilat, ilman esilämmittämiseen tarkoitetut katto- ja seinärakenteet ja maakanavat sekä rakenneaineiset kanavat, rakenneaineiset kammiot ja rakenneaineiset konehuonekammiot. Näissä tapauksissa sisäänotettavan ulkoilman laatu voi heikentyä toiminnoista, materiaaleista tai maasta lähtevien epäpuhtauksien, ulkoilman mukana tulevien epäpuhtauksien sekä sadeveden ja kosteuden tiivistymisen takia. Sisäänotettavan ulkoilman hyvän laadun varmistamiseksi suositellaan käytettäväksi sellaista ulkoilmasäleikön asennustapaa, jossa sisäänotettava ulkoilma ei ole kosketuksissa ulkoseinän rakenteiden kanssa.

Pelkällä poistoilmanvaihdolla varustettavissa rakennuksissa ulkoilma voidaan ottaa sisään esimerkiksi huonekohtaisten ulkoilmalaitteiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi ulkoilmaventtiilit ja tuloilmaikkunat. Poistoilmanvaihtojärjestelmällä voi olla vaikea saavuttaa asetuksen edellyttämää tasapainoista ilmanvaihtoa ja esimerkiksi tarvittavaa ilmansuodatusta. Kun ulkoilmaa otetaan huonetilaan ulkoilmalaitteiden kautta, tulevan ulkoilmavirran kohtuullinen hallinta edellyttää vähintään 10 Pa paine-eroa rakennuksen vaipan yli. Tällöin tuulen ja termisen paine-eron vaikutus ei heikennä ilmanvaihdon toimintaa lisäämällä ulkoilmavirran vaihtelua ja pahimmassa tapauksessa kääntämällä ilmavirran kulkusuunta päinvastaiseksi suunniteltuun nähden.

14.2 Suojaus sadevedeltä ja lumelta

Ulkoilman sisäänotto on suunniteltava ja toteutettava niin, että sadeveden haitallinen pääsy ilmanvaihtojärjestelmään ja etenkin ilmansuodattimiin estetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käsittelyprosessia esimerkiksi vedenerotussäleiköllä ja tarvittaessa riittävän pitkällä, vedenpoiston mukaan muotoillulla ja viemäröidyllä ulkoilmakanavalla tai -kammiolla. Vedenerotussäleikön erottaman veden poisjohtaminen suunnitellaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa rakenteille tai ulkoseinien pinnoille. Missään olosuhteissa vesi ei saa päästä valumaan säleikköön rajoittuvan rakenteen sisään.

Katolla tai katoksen yläpuolella seinällä olevan ulkoilmalaitteen etäisyyden kattopinnasta tulee olla vähintään 0,9 metriä, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostumista ei ole estetty. Ulkoilmalaitetta ei suunnitella sellaisiin kohtiin, joissa lumen kinostuminen on todennäköistä. Tällaisia kohtia on nurkissa ja umpiperissä sekä muissa kohdissa, joissa on tuulen virtausta estäviä tai pyörteitä aiheuttavia rakenteita.

14.3 Ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen 

Ulospuhallusilmalaitteet sijoitetaan yleensä taulukon 14.2 ja kuvan 14.1 etäisyysvaatimuksia noudattaen. Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta taulukon 14.3 mukaisia etäisyys-, sijoittelu- ja laitevaatimuksia noudattaen ilman tarkempia selvityksiä. Esitetyt arvot ovat ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä.

Taulukko 14.2. Ulospuhallusilmalaitteiden etäisyysvaatimukset eri poistoilmaluokkien ulospuhallusilmalle.

Ulospuhallusilmalaitteen etäisyys

 

Poistoilmaluokka

1 ja 2

3

4

Alapuolella olevista avattavista ikkunoista

2 m

4 m

6 m

Samalla tasolla tai yläpuolella olevista avattavista ikkunoista tai oleskelutasoista

3 m

6 m

10 m

Maanpinnasta tai pihatasosta

2 m

3 m

5 m

Naapuritontista

2 m

5 m

8 m

Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta ja painovoimaisen ilmanvaihdon ulospuhallusilma-aukoista

1 m

1 m

1 m

Ulkoilmalaitteista

kuva 14.1

Asuinhuoneiston seinäpuhalluksen vaatimukset taulukko 14.3

 

Ulospuhallusilma johdetaan yleensä muissa kuin asuntokohtaisissa ilmanvaihtoratkaisuissa (lisätty 27.6.2019) rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylöspäin, jotta ulospuhallusilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään. Ylöspäin suunnatun ulospuhallusilmalaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden [m/s]-yksiköllä ilmoitetusta numeroarvosta. Tätä voidaan soveltaa myös seinäpuhalluksen etäisyyden arviointiin. (lisätty 27.6.2019)

14.4 Seinäpuhalluksen toimivuuden edellytykset

Poistoilmaluokan 1 tai asuinhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta. Myös muissa tapauksissa ulospuhallusilma voidaan suunnitella johdettavaksi ulos muualta kuin rakennuksen vesikaton yläpuolelta, jos ilmanvaihtojärjestelmän toiminta niin edellyttää, eikä johtamisesta aiheudu haittaa. Tällaisia tapauksia voivat olla hajautetut ilmanvaihtojärjestelmät ja muut sellaiset ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ilmanvaihtokoneet ja -konehuoneet eivät sijaitse vesikatolla tai ylimmässä kerroksessa. Kylmää ilmaa kuljettavien kanavien eristämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin kun ne sijaitsevat asuinhuoneistoissa.

Poistoilmaluokan 1 ilma ja porrashuoneiden, hissikuilujen ja teknisten tilojen ulospuhallusilma voidaan johtaa rajoituksetta ulos rakennuksesta. Sitä ei kuitenkaan ohjata uloskäytäville tai oleskelualueille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulospuhallukselle asetetut äänitekniset vaatimukset.

Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta seuraavin edellytyksin ilman tarkempia selvityksiä

Taulukko 14.3. Etäisyys-, sijoittelu- ja laitevaatimukset tavanomaisen asuinhuoneistoista peräisin olevan poistoilmaluokan 3 ilma johtamiseksi ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen (seinäpuhalluslaite) kautta haittaa aiheuttamatta.

Vaatimus Vaatimuksen täyttyminen
Seinäpuhalluslaitteen etäisyys toisten huoneistojen ulkoilmalaitteista, parvekkeista ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista (alleviivattu teksti lisätty 27.6.2019 ja alleviivattu kursivoitu teksti 21.8.2019. Katso toimituksen huomautus kommenteista.) vähintään 3 m
Seinäpuhalluslaitteen vapaan ulospuhallusaukon keskimääräinen virtausnopeus käyttöajan tehostamattomalla ilmavirralla vähintään 5 m/s
Seinäpuhalluslaitteen etäisyys viereisistä seinistä vähintään 3 m
Seinäpuhalluslaitteen etäisyys naapuritontista vähintään 4 m
Seinäpuhalluslaitteen etäisyys vastapäisestä seinästä tai rakennuksesta vähintään 15 m
Seinäpuhalluslaitteen sijoitus ei sijoiteta umpinaisten sisäpihojen puoleisille julkisivuille
Seinäpuhalluslaitteen sijoitus ei sijoiteta julkisivussa oleviin syvennyksiin tai nurkkauksiin
Seinäpuhalluslaitteen toimivuus varmistettu suunnitellussa käyttötarkoituksessa

 

Lisätietoa seinäpuhalluksen etäisyysvaatimuksista ja -laskennasta löytyy CEN:n teknisestä raportista CEN/TR 16798-4:2014.

Jos rakennuksessa on esimerkiksi liesikuvun toiminnasta, märkätilojen käytöstä ja kosteuden poiston tarpeesta aiheutuvan tehostustarpeen tunnistava automatiikka, voidaan ulospuhalluksen toimivuuden arvioinnissa käyttää edellä mainitusta poiketen keskimääräisen virtausnopeuden arvona tehostusajan ilmavirtaa.

Ulospuhallusilman seinäpuhalluslaite sijoitetaan sellaiseen paikaan, että ulospuhallusilma pääsee leviämään mahdollisimman vapaasti.

Kommentit

Sähköpostikommentti:
Toivoisin tarkennusta ”Sisäilmasto ja ilmanvaihto-opas” taulukkoon 14.1 ”Ulkoilmalaitteen etäisyys ilman laatua heikentävistä tekijöistä” ja siinä heti ensimmäiseen etäisyyteen ”vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys”→ 8 m ulkoilmalaitteen vähimmäisetäisyys.

Mielestäni tämä on väärin. Jos ulkoilmaukko olisi näin lähellä vilkkaasti liikennöidyn tien liikennesaastepäästöjä niin huonosti siinä sisäilmalle käy. Tästä on hyviä tieteellisiä selvityksiä ja niihin näiden etäisyysvaatimusten tulisi perustua, ei siihen, että 8 m:n etäisyydelle saa rakentaa ainakin peruskorjattavia kohteita. Vanha SRMK osat D2 vuosilta 1987, 2003, 2010 ja 2012 ottivat tähän asiaan oikean kannan ja niin sitä tulisi käsitellä. Jos tätä ko. ohjeen kohtaa ei tarkisteta niin se ohjaa varsinkin nuorempia suunnittelijoita vääriin ratkaisuihin, joista he kuitenkin viime kädessä ovat juridisesti vastuussa.

Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun yhteistyöelimet ovat tehneet näistä kaupungin ilmanlaadun tutkimuksista hyviä raportteja.

Toivon asialle hyvää ja tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa.

ylös
62 users have voted.

lisätään taulukkoon 14.1. uusi rivi "vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys". Vähimmäisetäisyyssarakkeeseen ohjeeksi kirjoitetaan, että ilmanotto ja käsittely suunnitellaan erikseen.

ylös
51 users have voted.

Ehdotetaan muutettavaksi vielä niin, että 8 m on vähimmäisetäisyys ei-vilkasliikenteisestä kadusta tai tiestä, kadun tai tien risteyksestä. Vilkasliikenteisen tien osalta uusi rivi kuten edellä esitetty. Lisäksi lisätään taulukko, jossa on HSY:n etäisyysvaatimuksia rakennuksille tien liikenteen vilkkauden mukaan. Näitä etäisyyksiä voidaan käyttää ohjearvoina myös ulkoilman sisäänotolle. Villkaudet 10 000 - 100 000 autoa tunnissa ja minimietäisyydet 7 - 70 metriä. Ilman ottaminen korkeammalta ei HSY:n mittausten mukaan oleellisesti pienennä ilman epäpuhtauspitoisuuksia (vain 10 - 30 %). Oleellista on suunnitella ja rakentaa hyvintuulettuvia katukuiluja. Tulevaisuuden kaupunkibulevardit ovat pahimpia mahdollisia tältä osin. Rakennusalalla voitaisiin pikkuhiljaa opetella, että minimiarvo ei maksimiarvo eikä tavoitearvo. Minimiä paremminkin saa suunnitella ja rakentaa.

https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/tietoakaupunkisuunnit...

 

ylös
41 users have voted.

Sähköpostilla saatu kommentti:

Taulukko 14.1 erään kaupungin rakennusvalvonta ei hyväksy huoneistokohtaisen iv-koneen ilman sisäänottoa alle kolmen metrin päästä naapurin parvekkeesta.
Käytännössä tällainen tulkinta estää huoneistokohtaisten iv-koneiden käytön rakentamisessa!

ylös
61 users have voted.

Etäisyysvaatimuksen taustalla on parveketupakointi (tai miksei grillaus tai muu hajua aiheuttava toiminta) ja havaintoja ongelmakohteista. Kolme metriä perustuu asiantuntija-arvioon ja vastaa kerroskorkeutta sekä kokemuksiin simuloinneista. Pienempi etäisyys pitää selvittää erikseen esim. simuloinnilla ja mitä suurempi poikkeama 3:sta metristä sitä enemmän pitää tietysti arvioida toimivuutta. Mitään simulointitutkimusta asiassa ei ole tehty.

ylös
53 users have voted.

Kolmen metrin etäisyysvaatimus perustuu siihen, että simulointien mukaan ilma yleensä laimenee tällä matkalla riittävästi. Tupakansavunhajun osalta etäisyys ei ole aina riittävä. Kolmen metrin tehollinen etäisyys voidaan saada aikaan rakentamalla kiinteä seinä tai kiinteä lasitus naapurin ilmanoton puoleiseen päätyyn riittävässa laajuudessa. Tämä myös estää pössyttelyn lähellä sisäänottoa.

ylös
40 users have voted.

Sähköpostikommentti:

Oppaassa on annettu vanhan D2 ohjeista poiketen myös ohje raitisilmanottojen sijoittelusta viereisen huoneiston parvekkeeseen nähden (3m, kuva alla). Olisin kysellyt tässä vaiheessa teidän kantaa ohjeeseen? Käytännössähän usein varsinkin yksiöiden osalta on usein jopa mahdotonta täyttää tämän uuden ohjeen mukaiset etäisyydet (esimerkiksi kuva alla). Näettekö että myös ranskalaiseen parvekkeeseen nähden tuo etäisyys tulisi täyttyä?

ylös
54 users have voted.

Etäisyysvaatimuksen taustalla on parveketupakointi (tai miksei grillaus tai muu hajua aiheuttava toiminta) ja havaintoja ongelmakohteista. Kolme metriä perustuu asiantuntija-arvioon ja vastaa kerroskorkeutta sekä kokemuksiin simuloinneista. Pienempi etäisyys pitää selvittää erikseen esim. simuloinnilla ja mitä suurempi poikkeama 3:sta metristä sitä enemmän pitää tietysti arvioida toimivuutta. Mitään simulointitutkimusta asiassa ei ole tehty.

On myös keskusteltu siitä, onko ranskalainen parveke ikkuna vai parveke. Kannaksi on tainnut muodostua että ranskalainen parveke on ikkuna. Perusteluina esimerkiksi seuraavat: ikkuna, koska ranskalaisen parvekkeen ovesta ei voi kulkea mihinkään; ikkuna, koska sen ääressä voi tupakoida kuten ikkunankin vieressä ja viimeiseksi ikkuna, koska parvekkeella ei voi oleilla oven ollessa suljettuna.

ylös
59 users have voted.

Ranskalainen parveke on ikkuna myös rakentamismääräysten mukaan eli laskentaan mukaan ikkunapinta-alaan (esim. YM:n tasauslaskentaopas).

ylös
38 users have voted.

Vanhoissa kerrostaloissa kerroskorkeus on 2800, miten näissä on mahdollista toteuttaa seinäpuhallus? Vai onko se noin lähes 2800 - 3000? Pitääkö kikkailla sivusiirroilla?

ylös
61 users have voted.

Sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetus koskee uuden rakentamista. Vanhan korjaamiseen niitä voi soveltaa. Yksi soveltaminen voisi olla, että kerroskorkeuden päähän sijoittaminen yleensä toimii. Korjaamisesta on oma asetuksensa, jossa seinäpuhallus sallitaan, jos sitä ei aiheudu haittaa naapurille, eikä mitään etäisyysvaatimusta.

Mitä enemmän kolmesta metristä poiketaan sitä enemmän pitää arvioida haittaa eikä kolme metriäkään ole kaikissa tapauksissa täysin varma ratkaisu.

ylös
63 users have voted.

Korjausrakentamisessa minimietäisyysvaatimuksia voidaan soveltaa tapauskohtaisesti. Etäisyydet keskilinjan mukaan. Jos 3 metrin etäisyys on riittävä, niin myös 2,8 metrin etäisyys on lähes varmasti riittävä. Ja jos 2,8 metrin etäisyys ei riitä, niin ei riitä 3 metriäkään. Huonoin tilanne on yleensä 1 - 2 metrin etäisyydellä ja nurkissa ja syvennyksissä. Julkisivun muoto ja ulokkeet vaikuttavat epäpuhtauksien kulkeutumiseen oleellisesti.

ylös
42 users have voted.

Asetushan sanoo: ”Poistoilmaluokan 1 tai asuinhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta (seinäpuhallus), jos muutoin tässä momentissa esitetyt vaatimukset täytetään.”

Rakennusinfon ohjeessahan annetaan sitten metrimääriä ja nopeus 5m/s. Mutta sitten on lisälause: Jos rakennuksessa on esimerkiksi liesikuvun toiminnasta, märkätilojen käytöstä tai kosteuden poiston tarpeesta aiheutuvan tehostustarpeen tunnistava automatiikka, voidaan ulospuhalluksen toimivuuden arvioinnissa käyttää edellä mainitusta poiketen keskimääräisen virtausnopeuden arvona tehostusajan ilmavirtaa.”

Nyt urakoitsijat on käyneet vaihtamaan päätelaitteita toisen valmistajan laitteisiin, joissa nopeudet on alle 5m/s. Tämä johtuu siitä, että eräs valmistaja tulkitsee tuon ohjeen, kun keittiön liesikuvusta tehostetaan automaattisesti tuo puhallusnopeus ei muuta automatiikkaa koneissa tarvita, vaan kunhan yksi noista ehdoista täyttyy, eli tuota kosteusohjausta ei tarvita.

ylös
58 users have voted.

15.3.2018 sähköpostivastaus kysyjälle

Tarkoitus ei ole, että 5 m/s ulosmitataan tehostusmahdollisuudella. Päinvastoin, jos pienissä asunnoissa ei ole mahdollista (aina tietysti jollain laitteella/kanavalla on mahdollista) päästä 5 m/s, niin automaattitehostuksella voidaan saavuttaa 5 m/s ulospuhallusnopeus, kun kuormitus on suurin. Märkätilojen automaattitehostus ei tietenkään yksinään riitä, jos koneeseen johdetaan myös keittiön liesikuvun ilmaa.

Tarkkaan ottaen tekstissä sanotaan, että ”voidaan ulospuhalluksen toimivuuden arvioinnissa käyttää”, eli siinä ei sanota, että aina riittää, että automaattitehostuksen ilmavirralla nopeus on 5 m/s. Kaikissa tapauksissa edes 5 m/s ulospuhallusnopeus ei ole riittävä.

Toteuttaja ei saa vaihtaa tuotetta, jos se ei täytä suunnittelijan asettamia vaatimuksia. Jos järjestelmä muuttuu suunnitellusta, niin jääkö vastuu rakentamiseen ryhtyvälle. 

ylös
56 users have voted.

Muutetaan opastava teksti muotoon: Jos rakennuksessa on esimerkiksi liesikuvun toiminnasta, märkätilojen käytöstä ja tai kosteuden poiston tarpeesta aiheutuvan tehostustarpeen tunnistava automatiikka

Tarvitaan siis tehostusautomatiikka jokaiselta kuormituslähteeltä. Asunnoissa nämä ovat yleensä keittiö ja kylpyhuone, mutta niitä voi olla muitakin.

ylös
47 users have voted.

Teksti on tarkoitettu suunnittelijoille ohjeeksi varmistaa ilman riittävä laimeneminen kuormitustilanteessa. Keittiön liesikuvun poisto on tässä ollut hajun osalta mitoittava kuormitus. Nykyisin on markkinoilla myös pieniin ilmavirtoihin soveltuvia ulospuhalluslaitteita, joten riittävä ulospuhallusnopeus on saavutettavissa myös pienissä asunnoissa ilman pakkotehostusta. Pakkotehostus on toki muutoin suositeltava toiminto kaikissa asuonnoissa, koska insinöörittömiä kotitalouksiakin vielä maastamme löytyy.

ylös
46 users have voted.

  • Kun on ristiriita tilanne kohtien 14.1, 14.2 ja 14.4 välillä, niin ajaako 14.4 ohi noista aiemmista?

sp-vastaus: Ei aja, mutta 14.4. antaa listan asioista, joiden perusteella ”Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta seuraavin edellytyksin ilman tarkempia selvityksiä. Jos kaikki edellytykset eivät täyty, on syytä selvittää asiaa tarkemmin. 14.1 – 14.3 kohdissa ja esimerkissä annetaan opastusta sijoittelusta yleensä.

  • Onko parveke oleskelutaso, johon pitää olla 3 metrin etäisyys? Eli jäteilmaa ei voitaisi puhaltaa parvekkeiden läheisyydestä ulos, kun yläpuolella on aina uusi parveke.

sp-vastaus: parveke ei ole oleskelutaso, Termi on tarkistettun päivityksen yhteydessä. Oleskelutasolla tarkoitetaan esimerkiksi pihakantta tai muuta ympäristöä korkeammalla olevaa pihatasoa.

  • Jos rakennuksen kerroskorkeus on 3 metriä, niin silloin In/Out laitteet eivät ole sopivia seinäulospuhallukseen, koska alemman kerroksen laitteen yläreunan ja ylemmän kerroksen laitteen alareunan etäisyydeksi tulee alle 3 metriä. Vai otetaanko mitta laitteen keskeltä keskelle?

sp-vastaus: tätä on kommentoitu sähköpostikeskusteluissa, ei tuo 3 metriä varmastikaan mikään absoluuttisen tarkka raja ole. Mitä enemmän siitä poiketaan sitä tarkemmin on syytä harkita. Se on todettu toimivaksi suunnitteluarvoksi.

ylös
63 users have voted.

Täsmennys vastaukseen: parveke ei ole oleskelutaso. Oleskelutasolla tarkoitetaan esimerkiksi pihakantta tai muuta ympäristöä korkeammalla olevaa pihatasoa.

ylös
51 users have voted.

Kommentin taulukkonumerointi tulee tarkistaa. Seinäpuhallustaulukossa 14.3 ei ole annettu etäisyysvaatimusta avattaviin naapurin ikkunoihin. Siinä voi olla pieni ristiriita taulukon 14.2 kanssa. Tältä osin voidaan seinäpuhalluksessa käyttää taulukon 14.2 poistoilmaluokan 1 ja 2 etäisyysvaatimuksia. Seinäpuhalluksessa asunnon oman sisäänoton ja ulospuhalluksen väliselle etäisyydelle ei ole vaatimusta. Tässä on mahdollinen ristiriita taulukon 14.1 kanssa. Asunnon oma sisäänotto ja ulospuhallus voivat olla myös lähekkäin. Elleivät, niin sitten mielellään 3 metrin etäisyydellä toisistaan. 

ylös
36 users have voted.

Päivityskierros: 5.3.2019

Seinäpuhallusta ei joissakin kaupungeissa hyväksytä asuntoilmanvaihdon ratkaisuna.

Perusteluina tähän ovat olleet: huollon järjestämisen vaikeus (voidaan hoitaa nostolavalta tai huoltohissiltä), kosteusvauriot seinäpuhalluslaitteista tippuvasta vedestä (uusia tuotteita on jo tullut markkinoille, ilman nopeus ja veden johtaminen pois seinäpinnasta), ulkonäköasiat (ei ole ilmanvaihtoasiaa)

ylös
54 users have voted.

Asetuksen teksti mahdollistaa seinäpuhalluksen toteuttamisen tietyin edellytyksin. Perustelumuistiossa todetaan, että seinäpuhalluksen käyttöä laajennetaan koskemaan myös asuinhuoneistojen ulospuhallusilmaa. Seinäpuhalluksen on täytettävä pykälässä ulospuhallukselle asetetut vaatimukset. Suunnittelussa tulisi erityisesti välttää ulospuhallusilman sekoittumista asunnon omaan tai naapureiden tuloilmaan.

Sovittiin, että opastavaa tekstiä ei muuteta

Sovittiin, että tuodaan oppaan esipuheessa esille se alkuperäinen ajatus, että opas on tarkoitettu ensisijassa tavanomaisten asuinrakennusten suunnitteluun. Opasta voi soveltaa vaativimmissakin kohteissa, mutta oletuksena on, että niissä suunnittelijan on mahdollista tehdä tavanomaisia kohteita yksityiskohtaisempia ja kohteen vaatimuksiin mukautettuja suunnitelmia. Vaativissa kohteissa suunnittelijalta vaadittava pätevyys on tavanomaisia kohteita korkeampaa.

ylös
50 users have voted.

Eräs oppaan tarkoitus oli, että seinäpuhallus voitaisiin hyväksyä yksinkertaiset vaatimukset täyttämällä ilman raskaita lisäselvityksiä esim. dynaamista virtaussimulointia. Näin on varmaan suurelta osin käynytkin. Vaativissa erityiskohteissa suositellaan tarkempia selvityksiä suunnittelijan ja rakentamiseen ryhtyvän selustan turvaamiseksi.

ylös
41 users have voted.

Taulukossa 14.3 ei ole määritelty seinäulospuhalluslaitteen minimietäisyyttä viereisistä, tai ylä/alapuolella olevista avattavista ikkunoista.
Pitääkö nämä etäisyydet katsoa taulukon 14.2 mukaan, jolloin ulospuhalluslaitteen etäisyys pitäisi olla 6 metriä samalla tasolla tai yläpuolella olevasta avattavasta ikkunasta, kun kyseessä on luokan 3 poistoilma. Vai riittääkö viereisiin avattaviin ikkunoihin sama etäisyys kuin viereisten huoneistoiden ulkoilmalaitteisiin, eli 3 metriä? vai eikö etäisyyttä avattaviin ikkunoihin tarvitse huomioida, kun sitä ei olla mainittu taulukossa 14.3?

ylös
36 users have voted.

Seinäulospuhallusilmalaitteen etäisyys on ollut paljon esillä keväällä 2019 olleen päivityskierroksen aikana. Päivityskierroksella tähän asiaan kuitenkin jäi ottamatta selvä kanta ja opastavaa tekstiä täydennettiin mm. taulukossa 14.3. Muutettu teksti on merkitty alleviivauksella ja päivämäärällä. Muutoksen jälkeen asiaa on edelleen keskusteltu ja täsmennetty edelleen 22.8.2019 merkinnällä, että etäisyys erikseen määriteltyihin avattaviin ikkunoihin on oltava tuo 3 metriä. Tällä tavalla voidaan varmistua siitä, että asuinhuoneistossa on ikkuna tai ikkunoita, joiden kautta huoneistoa voidaan tarvittaessa tuulettaa vaikka lähin avattava ikkuna olisikin määrämittaa lähempänä naapuriasunnon ulospuhallusilmalaitetta. 

Toimitus pahoittelee, että asiaa on jouduttu päivittämään normaalia päivitystahtia tiheämmin. Samalla kuitenkin voi todeta, että sivusto on saadun nopean palautteen perusteella aktiivisessa käytössä. Uskomme, että ulospuhallusilmalaitteen etäisyyttä koskeva ohje on näiden muutosten jälkeen sellainen, että se vastaa käytännön toteutustapaa ja yleisesti hyväksyttävää tasoa.

ylös
22 users have voted.

Lisää uusi kommentti