Esipuhe

latest change 12.12.2018, version id 3524, change: Edited by juhani.hyvarinen.
Opastava teksti 

Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) kaikki osat on nyt uudistettu maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä. Uudistettu rakentamismääräyskokoelma on käytössä niissä hankkeissa, joiden rakennuslupaa on haettu vuoden 2018 alun jälkeen. Rakentamismääräyskokoelman talotekniikkaan liittyvät osat saatettiin asetuksiksi vuoden 2017 samassa aikataulussa kuin kokoelman muutkin asetukset.

Yhtenä uudistamishankkeen tavoitteista oli eriyttää entistä selvemmin määräykset ohjeista. Vuoden 2017 loppuun asti voimassa olleiden rakentamismääräyskokoelman määräysten lukumäärä oli suhteellisen vähäinen, ja käytännön rakentamisessa tukeuduttiin aikaisemmin tästä syystä määräysten yhteydessä olleisiin ohjeisiin ja selityksiin. Rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä ei enää uusittu aikaisemmin asetuksena annettua E7 ohjetta ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuudesta.

Tämän oppaan päätavoitteena on varmistaa muuttuvassa säädöstilanteessa rakentamisen laadunhallinnan edellytyksiä ja edelleen kehittää laadukasta talotekniikan laitevalmistusta ja toteutusta normisäännöstelyn supistuessa. Opasta voidaan käyttää sellaisenaan, sen sisältöä voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja ottaa koulutusmateriaalien osaksi. Oppaan tavoitteena on selkeyttää asetuksissa esitettyjen olennaisten vaatimusten tulkintaa ja tätä kautta helpottaa tuotekehityksen ja suunnittelun vaatimusmäärittelyä uuteen tilanteeseen soveltuvien kilpailukykyisten suunnitteluratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi, valitsemiseksi ja vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi. Ohjeet antavat tukea myös asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon.

Opas rakentuu siten, että asetuksesta on poimittu ilmanvaihdon paloturvallisuutta käsittelevät pykälät alkuun omaksi osakseen ja sitten eri asiakokonaisuudet omiksi luvuikseen. Opasta täydentää esimerkkikokelma, joka täydentyy ajan kuluessa.

Tämä ohjeistus ei käsittele savunhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Sen vaikutus ilmanvaihdon suunnitteluun ja toteutukseen otetaan huomioon tilavarauksissa, koska savunhallintakanavat usein esitetään ilmanvaihtosuunnitelmissa.

Alustavalla kommenttikierroksella joulukuussa 2017 saatiin paljon hyviä asiantuntijakommentteja, jotka on pyritty ottamaan huomioon luonnoksen viimeistelyssä mahdollisimman kattavasti. Suuri osa kommenteista koski kuristimen käyttöä savun leviämisen rajoittamisessa. Tältä osin opasluonnoksessa on kuitenkin päädytty ratkaisuun, jossa kuristimiin liittyvä opastavia tekstejä ei ole kokonaan poistettu. On ilmeistä, että kuristimien käyttöä olisi selvitettävä ja esitettävä tutkimuksiin perustuvat korvaavat ratkaisut. Opashankkeen laajuus ei kuitenkaan mahdollistanut tällaisen selvityksen tekemistä osana oppaiden kirjoittamista. Kuristimen käyttöä eri rakennuksissa ja tiloissa on kuitenkin selvennetty ja osin rajoitettukin opastavassa tekstissä. Opastavissa teksteissä on kuitenkin pyritty kuvaamaan se rakentamisen taso, joka tällä hetkellä on yleisesti käytössä.

Opas on vapaasti eri tahojen käytettävissä ilman erillistä käyttölupaa. Oppaiden tekstejä voi vapaasti käyttää esimerkiksi erilaisten tietoaineistojen ja -kortistojen valmistamisessa. Oppaiden sisältö kuvaa hyvän suunnittelutavan tai hyviä suunnittelutapoja oppaiden kirjoittamishetkellä, mutta ajan myötä niiden rinnalle voi syntyä myös muita yhtä hyviä tai parempia ratkaisuja.

Käsikirjoitustiiminä on toiminut seuraava ryhmä:

  • Harri Aavaharju, Vantaan kaupunki, Rakennustarkastusyhdistys ry
  • Jorma Railio
  • Juhani Hyvärinen, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, päätoimittaja

Sparraajat käsikirjoittajakokouksissa

  • Raimo Perttunen, FläktGroup Finland Oy
  • Katariina Kevarinmäki, Paroc Oy Ab
  • Mikko Ropponen, Saint-Gobain Finland Oy
  • Tomi Kivelä, Saint-Gobain Finland Oy
  • Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy
  • Petri Perkiömäki, Helsingin kaupunki, Rakennusvalvonta

Oppaan kirjoittamisen päärahoittajana on ollut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö ja oppaan valmistelua ohjaavaan ryhmään kuuluu edustajia hanketta rahoittaneista yrityksistä ja yhdistyksistä: 

  • Talotekniikkateollisuus ry (hankkeen koordinointi ja kirjoitustyön ohjaus)
  • Ympäristöministeriö
  • Rakennustarkastajayhdistys ry
  • Allaway Oy
  • BetterPipe Finland Oy
  • Camfil Oy
  • Climecon Oy
  • Enervent Oy
  • ETS Nord Oy
  • Fläkt Woods Oy
  • Halton Oy
  • KP-Tekno Oy
  • LVI-TU ry
  • SKOL ry
  • SK-Tuote Oy
  • Suomen LVI-liitto SuLVI ry
  • Swegon Oy
  • Uponor Suomi Oy
  • Vallox Oy

 

Lisää uusi kommentti