37 Rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys ja käyttövarmuus

Asetusteksti

Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkastettu. Hulevesiviemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään haitallista painumaa, ja siten, ettei mahdollinen lämpölaajeneminen aiheuta haittaa, eivätkä huleveden virtauksista syntyvät voimat pääse aiheuttamaan haitallista putkien liikkumista. Rakennuksen sisäpuolisissa hulevesiviemäreissä on oltava kondenssieristys.

Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviyden toteamisesta.

Opastava teksti

37.1  Hulevesiviemärin tiiviys

Asetustekstin mukaan sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkastettava. Vesivuotojen välttämiseksi sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkistettava kulloinkin sopivalla tavalla. Työvaiheen vastuuhenkilö, joka tekee merkinnän tarkastusasiakirjaan, nimetään LVI-aloittamiskokouksessa.

Vaativissa tai riskialttiissa kohteissa tai korkeissa rakennuksissa rakennuksen sisäpuoliset hulevesiviemärit voidaan tarkistaa hulevesijärjestelmän tiiviys- ja kestävyyskokeella, joka kannattaa tehdä rakentamisen varhaisessa vaiheessa. Vaativuutta voidaan arvioida esim. sillä, kuinka suuret vahingot mahdollinen hulevesijärjestelmän vuoto tai viemärin liitoksen irtoaminen voi aiheuttaa. Mahdollisia riskitekijöitä rakennuksen sisäisen hulevesijärjestelmän osalta ovat korkea rakennus (esim. yli 8 metriä), pitkät vaakalinjat rakennuksen sisällä, hulevesiviemärin äkilliset suunnanmuutokset ja risteyskohdat.

Hulevesiviemäreiden tiiviys- ja kestävyyskoe suoritetaan esimerkiksi seuraavasti. Hulevesilinjan alin kohta varustetaan väliaikaisella sulkuventtiilillä tai suljetaan virtaus muulla tavalla, jonka jälkeen hulevesiputkisto täytetään vedellä. Seurataan vesipinnan korkeutta ja kannatuksen kestävyyttä esim. 30 min ajan. Tämän jälkeen sulkuventtiili avataan tai muu virtauksen esto poistetaan ja tutkitaan, kestääkö putkiston kannatus linjan voimakkaan tyhjenemisen. Tällainen tilanne on mahdollinen rankkasateella padotustilanteessa. On parempi, että heikko kannatus löydetään rakennusvaiheessa, kuin valmiissa rakennuksessa. Vedellä tehtävän kokeen etuna on myös se, että vuodot on helppo havaita silmämääräisesti.

Hulevesiviemäri on suositeltavaa tarkastaa myös sisäpuolisin kuvauksin.

Hulevesiviemärin putkimateriaali valitaan tarkoituksenmukaisesti. Rakennuksen sisäisen hulevesiviemärin materiaalin ja liitostavan valinnassa huomioidaan putkistoon padotustilanteessa kohdistuva paine. Vesipatsaan aiheuttama staattinen paine voidaan riittävällä tarkkuudella määritellä siten, että 1 m vesipatsasta aiheuttaa 10 kPa = 0,1 bar paineen. (Esim. 15 m korkean nestepatsaan tai vettä täynnä olevan putken aiheuttama staattinen paine putkiston alaosassa on 150 kPa = 1,5 bar.)  Korkeissa rakennuksissa käytetään hitsattavaa putkea tai uuten tiiviiksi osoitettua järjestelmää.

37.2  Hulevesiviemärin käyttövarmuus

Hulevesiviemärin tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma.

Hulevesilaitteisto on tehtävä sellaisista materiaaleista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus rakennuksen suunnitellun käyttöiän aikana.

Korkeissa rakennuksissa voidaan hulevesiviemärinä käyttää hitsattua muoviputkea tai hitsattua teräsputkea (esim. RFe), joilla saavutetaan parempi putkiston sisäpuolisen paineen kesto muhviliitoksellisiin putkiin verrattuna. Hitsattua muoviputkea käytettäessä on kiinnitettävä huomiota putkiston kannatukseen, koska muovilla on suhteellisen suuri lämpölaajenemiskerroin, mutta hitsatuissa liitoksissa ei ole laajenemisvaraa kuten muhviliitoksellisissa putkissa. Hyvä tapa on käyttää putkiston valmistajan asennusohjetta, ja vaativissa tapauksissa laatia putkiston kannatussuunnitelma, jossa huomioidaan kiintopisteiden ja muiden kannakkeiden sijainti ja tyyppi.

Hulevesiviemäreiden kiinnityksen ja kannatuksen osalta voidaan noudattaa kappaleessa 30 Viemäreiden kannakointi ja kiinnitys rakenteisiin esitettyjä ohjeita. Hulevesiviemärin erityispiirteet on tällöin huomioitava. Hulevesiviemäreitä koskevia erityispiirteitä ovat esimerkiksi mahdollisesta padotuksesta johtuva putkiston huomattava paino ja pystylinjojen tyhjentymisen aiheuttamat voimat pystylinjojen alapäässä viemäreiden suunnanmuutos- tai liitoskohdissa.

Hulevesiviemäreihin tehdään tarpeelliset kaivot ja puhdistusluukut. Ks. tarkemmin kappale 34 Jätevesiviemärien puhdistusaukot. Puhdistusluukkujen kansien kiinnityksen on kestettävä putkiston padotustilanteessa esiintyvä nestepatsaan aiheuttama paine.

Hulevesiviemäri ei yleensä vaadi tuuletusta. Hulevesiviemäriä ei saa käyttää jätevesiviemärin tuuletusviemärinä.

37.3  Hulevesiviemäreiden eristys

Rakennuksen sisäpuolinen hulevesiviemäri on eristettävä. Asetustekstin 37 § mukaan rakennuksen sisäpuolisissa hulevesiviemäreissä on oltava kondenssieristys. Toisaalta taas 36 § mukaan rakennuksen sisäpuolisesta hulevesiviemäristä ei saa aiheutua melua.

Kondenssieristyksen lisäksi hulevesiviemäri voidaan äänieristää tiloissa, joissa viemärin aiheuttama ääni voidaan kokea häiritsevänä.

37.4  Hulevesien umpivirtausjärjestelmä

Se mitä on edellä todettu hulevesiviemäreiden tiiviydestä ja käyttövarmuudesta, koskee myös hulevesien umpivirtausjärjestelmiä ja liitoskohtaa umpivirtausjärjestelmästä tavanomaiseen järjestelmään.

Hulevesien umpivirtausjärjestelmä eroaa tavanomaisista rakennuksen sisäisistä huleveden poistojärjestelmistä siten, että umpivirtausjärjestelmässä putkistot ovat täynnä vettä mitoitetulla vesimäärällä. Yhtenäinen vesipilari alkaa umpivirtausjärjestelmään tarkoitetusta kattokaivosta ja jatkuu ulospuhalluspisteeseen saakka. Tämä saavutetaan UV-kattokaivolla, jossa on umpivirtaussihti, sekä järjestelmään kuuluvalla mitoitusohjeella. Pienillä sademäärillä UV-umpivirtausjärjestelmä toimii kuten tavanomaiset järjestelmät. Pienin suositeltava putkikoko on 50 mm.

Umpivirtausjärjestelmän mitoitus perustuu virtauslaskelmiin. Paineenkesto suunnitellaan kohteen mukaan.

37.5  Hulevesijärjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet

Hulevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava siten, että asetuksen vaatimukset täyttyvät.

Laitteiston käytöstä ja huollosta on oltava riittävät ohjeet kiinteistön omistajalle, asukkaille, käyttäjille sekä ylläpito-organisaatiolle.

Hulevesijärjestelmiin liittyviä huoltokohteita ovat ainakin kattokaivot ja rännikaivot, jotka tukkeentuvat helposti roskista sekä sadevesi- ja hiekanerotuskaivot sekä putkilinjat piha-alueilla, jotka voivat joissakin olosuhteissa täyttyä hiekasta. Lisäksi öljynerottimet ovat säännöllistä huoltoa vaativa kohde.

Aihe
Sivu tekstimuodossa Lataa sivu PDF:nä
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä

Kommentit

juhani.hyvarinen

  • ·             keskusteltiin tiiviyden toteamistavoista ja kysyttiin, mitä kokemuksia on tiiviyden testaamisesta painekokeella
  • ·             todettiin, että on kohteita, joissa tiiviyden ja kiinnitysten testaaminen vesipatsaalla on tarpeellista
06.03.19 08:53 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by MK (ei varmistettu)

Hulevesiviemäri kuvataan sisäpuolelta myös rakennuksen ulkopuolella, mutta ei voi todeta erikseen tiiveyttä.

Muutetaan opastavaa tekstiä: Hulevesiviemäri on suositeltavaa tarkastaa myös sisäpuolisin kuvauksin myös rakennuksen ulkopuolella.

12.05.21 12:42 Ikilinkki
kalle (ei varmistettu)

Mistä tiiviyskoe vedellä on keksitty? Tähän ei viitata asetuksessa eikä sen perustelumuistiossa lainkaan. Molemmissa kuitenkin viitataan lämpölaajenemiseen joka on aiheellinen huoli näiden järjestelmien kanssa jotka kestävät esim 6bar vesipainetta eikä tähän ole täällä otettu kantaa.

Meillä on jo SFS3114 standardi viemäreiden tiiveyden toteamiseen ilmalla, miksi on keksitty vesi mukaan? Osa viranomaisista vaatii nyt että hulevesijärjestelmän on kestettävä vesipainetta rakennuksen korkeuden verran. Paikka joka menee tukkoon ensin on katto, mutta sekin vain matalissa rakennuksissa, yli 10-kerroksisen katolle ei tuulen mukana roskaa kerry. Mielestäni tämä asia vaatii välitöntä tarkennusta.

02.10.20 10:55 Ikilinkki
juhani.hyvarinen

In reply to by kalle (ei varmistettu)

Viime vuosina on tapahtunut useita uusien rakennusten sisäpuolisten hulevesilinjojen rikkoontumisia rankkasateiden yhteydessä. Hulevesiviemärin kannatuksen on kestettävä täysi vesipatsaan paino ja sen lisäksi samanaikaisesti virtaavan veden aiheuttama mahdollinen liike ja virtauksen aiheuttama dynaamnen paine mutkakohdissa. Opastavaan tekstiin lisättiin esimerkkinä yksi tapa tarkastaa kannakointi jo rakennusvaiheessa. Sen avulla voidaan kohteissa, joissa vahingon seuraukset ovat vakavat, edes suuntaa-antavasti tarkastella kestävyyttä tiiviyden tarkastamisen yhteydessä. Opatavat tekstit eivät ole velvoittavia, ja muitakin tapoja osoittaa asetuksen velvoittava vaatimus, voidaan käyttää. ("Hulevesiviemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään haitallista painumaa, ja siten, ettei mahdollinen lämpölaajeneminen aiheuta haittaa, eivätkä huleveden virtauksista syntyvät voimat pääse aiheuttamaan haitallista putkien liikkumista.") Paineilmalla tehtävä tarkastelu ei kata kestävyyden tarkastelua, joka olisi mahdollisesti tehtävä erikseen.

24.11.20 09:10 Ikilinkki
Marko Polvi (ei varmistettu)

Hei,
vesipatsaskoe korkeissa rakennuksissa ei ole suositeltavaa, sillä paineettomaksi viettoviemärikäyttöön suunniteltavia putkijärjestelmiä ei suunnitella kestämään tällaisia kuomia. Täynnä olevan putkiston alimpiin yhteisiin (varsinkin y-haaroihin, kun liitytään pohjaviemäriin) aiheutuu liian suuri kuormitus ylle kasaantuvan veden massasta, joka aiheuttaa yhteisiin liian suuren rasituksen. Vesipatsaskoe ei myöskään vastaa ominaisuuksiltaan todellista vesisadetta, sillä voimat hitaasti täytettävässä putkistossa poikkeavat täysin vesisateen aiheuttamista voimista. Vesipatsaskoe on myös rakennuksen olosuhteisiin nähden haastava järjestää vuodonilmaisutarkoituksissa, sillä täytettäessä kylmällä vedellä, alkaa putkisto helposti kondensoimaan, jolloin oikeiden vuotojen havaitseminen on haastavaa.
Kannakointi on tehtävä valmistajan ohjeiden tai muutoin laskennallisiin arvoihin perustuvien yleisohjeiden mukaisesti. Kannakoinnissa on käytettävän riittävän vahvoja kiinnitysmateriaaleja sekä kannakkeiden paikoitus putkistossa on tehtävä oikein, jotta kannakointi kestää putkistosta aiheutuvan kuormituksen. Kannakoinnin kestävyyden tulisi siis perustua laskennallisiin arvoihin, ei paikan päällä tehtävään rasituskokeeseen, joka on epävarma tapa todeta kannakoinnin kestävyys.
Hulevesiputkiston tiiveyden todentamiseen riittäisi kattava huuhtelutesti, esimerkiksi kattokaivojen kautta eli ”simuloidaan” vesisadetta. Vaihtoehtoisesti tiiveyden tarkastaminen paineilmalla/kaasulla antaa luotettavan testituloksen putkiston tiiveydestä, tähän on olemassa valmiita mittareita. Tiiveyskokeen tarkoitus ei ole olla rasituskoe putkiston kannatukselle.
Vaativamman kohteen hulevesiputkistoon voisi lisätä purkaushaaran (hieman pystykokoojan pohjakulman yläpuolelle), jonka kautta tukos/padotustilanteessa hulevesi ohjattaisiin rakennuksesta vaihtoehtoista reittiä ulos esimerkiksi viheralueelle/parkkialueelle, josta sen voi viemäröidä tai imeyttää maahan.
Huippusateiden kasvaessa suunnitteluparametreihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja mahdollisesti kasvattaa mitoitussateena käytettävää mitoitusarvoa, jolloin sadevesiputkistoon ei tulisi hydraulista tukkoa ja viivästys mitoitettaisiin myös vastaanottamaan huippusateiden aiheuttama kuormitus.

16.05.22 11:17 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by Marko Polvi (ei varmistettu)

Kiitoksia palautteesta. Palaute saatiin myös muuta kautta ja sitä käsiteltiin kevään aikana Vesi- ja viemärilaitteistot -​oppaan päivitystyöryhmässä. Käsittelyn tuloksena todettiin, että opastavaan tekstiin ei tältä osalta tehdä varsinaista sisältömuutosta. Tekstiin lisättiin perusteluna, että "on parempi, että heikko kannatus löydetään rakennusvaiheessa, kuin valmiissa rakennuksessa. Vedellä tehtävän kokeen etuna on myös se, että vuodot on helppo havaita silmämääräisesti."

22.06.22 11:52 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Plain text

  • Sallitut HTML-tagit: <em> <strong> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <drupal-entity data-*>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.