27 Ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuuden toteaminen

Book custom navigation

latest change 07.06.2019, version id 3931, change: Edited by juhani.hyvarinen.
Asetusteksti 

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty ja ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennuksen ja sen ilmanvaihtojärjestelmän on oltava puhdas ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä sekä ennen järjestelmän käyttöönottoa. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta.

Hyväksyttävät poikkeamat suunnitelluista arvoista voivat olla seuraavia:

  1. ilmavirta järjestelmä- ja huoneistokohtaisesti ± 10 prosenttia;
  2. ilmavirta huonekohtaisesti ± 20 prosenttia, kuitenkin siten, että poikkeama voi aina olla vähintään 1 dm3/s;
  3. ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho + 10 prosenttia.

Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät sekä mittaustuloksen poikkeamat että mittausepävarmuuden, joka on esitettävä mittaustulosten yhteydessä. Mittausmenetelmän ja mittauslaitteiden on sovelluttava mitattavan ilmavirran mittaukseen. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja, kalibroinnin on oltava voimassa ja mittausarvoa on korjattava kalibroinnin mukaan.

 

Opastava teksti 

Ennen ilmavirtojen säätö- ja mittaustyöhön ryhtymistä on varmistauduttava tilojen ja kanavien sisäpuolisesta puhtaudesta. Puhtaustarkastukset kirjataan tarkastusasiakirjaan.

Lvi-aloittamiskokouksessa nimetään kunkin työvaiheen vastuuhenkilö, joka tekee merkinnän tarkastuksestaan tarkastusasiakirjaan.

Ilmanvaihtojärjestelmän sähkölaitteiden toiminta kokeillaan lopullisilla virtayhteyksillä sulakkeet kiinnitettyinä. Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä.

Ennen toimintakokeiden aloittamista tarkistetaan, ettei rakennus tai ilmanvaihtojärjestelmä ole niin keskeneräinen, että se vaikuttaisi ilmavirtoihin, paineisiin tai siirtoilman virtaussuuntiin. 

Ovien, ikkunoiden ja virtaussäleiköiden tulee olla paikalleen asennettuja. Rakennuksen ilmantiiviysmittaus tehdään ennen ilmavirtojen säätöä ja mittausta. Ilmavirtojen mittaus suoritetaan siten, että suodattimien painehäviö on puolet maksimipainehäviöstä. Ulko- ja sisäovien ja ikkunoiden on oltava suljettuina mittauksen aikana. 

Ilmavirtojen perussäätö tehdään yleisimmän käyttötilanteen mukaisella käyttöajan tehostamattomalla ilmavirralla. Säätölaitteiden asetus suoritetaan eri vuodenaikojen keskimääräisiä olosuhteita vastaavissa käyttötilanteissa. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ollessa, on ilmavirtojen mittaukset tehtävä suunnittelijan määrittämissä eri käyttötilanteissa (esim. IMS:it minimillä, maksimilla ja "normaalilla").

Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot säädetään ja mitataan järjestelmän käyttöajan mitoitusilmavirralla.

Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ollessa kyseessä virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot säädetään ja mitataan suunnittelijan määrittämissä eri käyttötilanteissa.

Asunnoissa ilmavirrat tarkistetaan myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.

Tuloilmalaitteiden ilmanjako tarkistetaan pistokokeenomaisesti esimerkiksi savun avulla. Tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa erityisesti minimi-ilmavirroilla on toki otettava tuloilman ja huoneilman välinen lämpötilaero huomioon.

Suunnitelmanmukaisuuden toteamista on myös ilmanvaihdon lisäaika- ja tehostuspainikkeiden testaaminen ottaen huomioon, että tulon ja poiston pitäisi yleensä tehostua samanaikaisesti.

Myös erillispoistojen käynnistyskytkimien toiminta tulee testata.

Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joissa esitetään mittausvälineet, suunnitelman mukaiset ja mitatut ilmavirrat, päätelaitteen tyyppi, säätöasento ja painehäviö. Rakennuksen ulkoiset olosuhteet kirjataan mittauspöytäkirjaan. Niitä ovat: ulkolämpötila, ilman kosteus, tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine. Pöytäkirjassa on oltava mittausta valvovan henkilön (rakennusvaiheen vastuuhenkilön) varmennus ja siitä on tehtävä merkintä tarkastusasiakirjaan. 

Pöytäkirjoihin voi lisätä huomioita sisäympäristöstä ja siihen kohdistuvista mittauksista ja arvioista (huoneen melutaso, ilman liike ja lämpötila jne). Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama äänitaso on suositeltavaa mitata ilmamäärämittausten yhteydessä.

Hyväksyttävät poikkeamat mitoitusarvoista ovat seuraavat:

  1. ilmavirta järjestelmäkohtaisesti ± 10 %;
  2. ilmavirta huonekohtaisesti ± 20 %.

Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho tarkistetaan suunnittelijan ilmoittamalla tehostamattomalla ilmavirralla. Sähkötöiden vastuuhenkilö ilmoittaa laitteiston ottaman virta-arvon, jonka perusteella ilmanvaihtotöiden vastuuhenkilö laskee laitteiston/järjestelmän ominaissähkötehon. Esimerkiksi ilmanvaihtotöiden valvoja tai suunnittelija tarkastaa rakennushankkeeseen ryhtyneen edustajana ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehoa ilmaisenvan luvun oikeellisuuden.

Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät mittausepävarmuuden, jonka suuruus on ilmoitettava mittaustuloksen yhteydessä. Mittaustuloksen hyväksyttävä poikkeama saadaan vähentämällä hyväksyttävästä poikkeamasta mittausepävarmuus.

Esimerkki:

  1. Jos huoneen suunnitteluilmavirta on 10 dm3/s, on hyväksyttävä poikkeama ±2 dm3/s.
  2. Jos kalibrointitodistuksen perusteella mittalaite näyttää 0,4 dm3/s liian vähän, lisätään mittausarvoon 0,4 dm3/s. (Mittausarvo 10 dm3/s + kalibrointi 0,4 dm3/s = mittaustulos 10,4 dm3/s) Usein mittalaitteet säädetään kalibroinnin yhteydessä niin, että ne näyttävät mittaustuloksen, eikä mittausarvoa tarvitse erikseen korjata.
  3. Jos käytetyn mittalaitteen ja mittausmenetelmän yhdistetty mittausepävarmuus on ±0,9 dm3/s, on mittaustuloksen oltava välillä 8,9 ... 11,1 dm3/s. Kalibroinnin mukaisesti korjattu mittaustulos 10,4 dm3/s on siis hyväksyttävän poikkeaman sisällä.

Kommentit

Sähköpostikommentti,

4. kappale: Mittaus suoritetaan siten, että suodattimien painehäviö on puolet maksimipainehäviöstä. Ulko- ja sisäovien ja ikkunoiden on oltava suljettuina mittauksen aikana. 

Tarkoittaako tämä alla oleva oppaan kohta että lähtökohtaisesti ilmavirtojen mittauksessa sekä ulkoilma- ja poistoilmasuodattimista peitetään niin suuri pinta-ala että maksimipainehäviöstä eli vaihtovälin painehäviöstä puolet toteutuu?

ylös
61 users have voted.

tämän kohdan tarkoituksena on tuoda esille sitä, että ilmavirtojen pitää toteutua myös käytön aikana, jolloin esimerkiksi suodatin on kuormittunut. Se miten mittaus toteutetaan olisi jatkossa hyvä kuvata riittävän tarkalla esimerkillä. Tällä hetkellä esimerkkiä ei kuitenkaan ole käytettävissä. Kommentissa esitetty tapa on varmastikin yksi mahdollinen tapa, mutta varmasti myös muita tapoja löytyy.

ylös
36 users have voted.

sähköpostikommentti: 

Kappale 13: Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joissa esitetään mittausvälineet, suunnitelman mukaiset ja mitatut ilmavirrat, päätelaitteen tyyppi, säätöasento ja painehäviö. Rakennuksen ulkoiset olosuhteet kirjataan mittauspöytäkirjaan. Niitä ovat: ulkolämpötila, ilman kosteus, tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine. Pöytäkirjassa on oltava mittausta valvovan henkilön (rakennusvaiheen vastuuhenkilön) varmennus ja siitä on tehtävä merkintä tarkastusasiakirjaan.

MIksi ilmanpaine mitataan ja kirjataan?

ylös
63 users have voted.

Ilmavirtojen mittauksista olisi hyvä tehdä jatkossa esimerkki, jossa käytäisiin läpi mittauksen tekemistä ja mittauksen epävarmuuden arviointia. Tällöin tulisi käytyä läpi myös se, mitkä olosuhdetekijät on kirjattava ylös ja perusteet kirjaamiselle.

ylös
39 users have voted.

Ilmavirtojen perussäädön aikana rakennuksessa ei saa olla käynnissä muuttoa, ikkunoiden pesua tai muuta paljon ikkunoiden ja ovien toistuvia avaamisia aiheuttavia toimintoja. Säätöä ei yleensä ole suositeltavaa toteuttaa tuulen keskinopeuden ollessa yli 5m/s. Mittausten yhteydessä on suositeltavaa toteuttaa rakennuksen painesuhteiden seurantamittaukset. Säätötyön jälkeen väliovien avaaminen/sulkeminen ei saa vaikuttaa merkittävästi päätelaitteiden ilmavirtoihin.
Viitteeksi kannattaa ottaa tuleva ympäristöministeriön paine-eron mittaus- ja säätöohje.

Mittaus- ja säätö vaatii riittävästi aikaa. Säädöille tulisi varata kunnolla sille rauhoitettua aikaa, jolloin rakennuksessa ei tapahdu juurikaan muuta toimintaa.

IMS-järjestelmissä tulee mittauksin varmistaa ilmamääräsäätimien eri toimintapisteiden ilmavirrat ja mikäli on tilakohtaiset säätimet, tulee mitata tilakohtaiset painesuhteet kaikilla käytettävillä tehotasoilla.

Hyväksyttävät poikkeamat:
Poikkeamat eivät saa olla esim. tulo -20% ja poisto +20%. Tasapainoiseksi suunnitellussa tilassa tulo- ja poistoilmavirtojen välinen ero voisi olla maksimissaan esimerkiksi 10 %. Eli jos säädetty tuloilmamäärä on -20% suunnitteluarvosta, tulisi poistoilmamäärän olla korkeintaan +10% SÄÄDETTYÄ tuloilmavirtaa korkeampi.

ylös
46 users have voted.

Samoin kuin muut tämän kappaleen komentit myös tähän vastauksena on, että aihepiiristä olisi hyvä tehdä esimerkki, jossa käydään riittävän yksityiskohtaisesti sekä mittaustapahtuma, että sen epävarmuuksien arviointia. Tällä hetkellä esimerkkiä ei ole käytettävissä ja vastaanoton tarkistusmittauksissa on tukeuduttava mittausten tekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

ylös
45 users have voted.

Lisää uusi kommentti